|
Också på svenska!
Nyt on varmasti jo syvimmässäkin kivenkolossa huomattu länsinaapurin euroviisukarsintojen Melodifestivalenin- tuttavallisemmin “Mellon”- liki ainutkertainen ilmiö. Yhtye, joka oli ennen alkua vedonlyönnin viimeisellä sijalla, ponnahti salamana kärkeen kappaleen tullessa Spotifyn ykköseksi sekä Suomessa että Ruotsissa. Kyseinen kappale ylitti Youtubessa 2 miljoonaa katselukertaa ennen kuin yksikään sen kilpailija- edes viisukonkari Måns Zelmerlöwin kappale- saavutti ensimmäistäkään. Kappaleen esittää suomalainen yhtye omalla (vaikeaselkoisella) ruotsin murteellaan, aiheena saunominen. Kyseessä on tietysti KAJ ja “Bara Bada Bastu”. Va e de?KAJ on Pohjanmaan Vöyrin (Vörå) kunnasta ja tarkemmin Maksamaalta (Maxmo) ponnistava komedia- ja musiikkiryhmä. Lukiokavereiden Kevin Holmströmin, Axel Åhmanin ja Jakob Norrgårdin huvinpidosta alkunsa saanut pumppu on ollut kasassa jo vuodesta 2009, täyspäiväisesti vuodesta 2018. Vaikka ryhmä on Suomessa, nimenomaan suomeksi, verrattaen tuntematon, sillä on melkoisia meriittejä takanaan. Ryhmä on tehnyt kaksi musikaalia Svenska Teatternille, pitänyt 24 esityskertaa saaneen show’n Wasa Teaterissa, julkaissut seitsemän albumia, pitänyt podcastia Yle X3M:llä ja vuonna 2015 heidät valittiin vuoden pohjalaisiksi.
Musiikkityyli on huumoriyhtyeelle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa: “Kaffitår” huokuu latinoteemoja, “TEXT-TV” on hyvin lähellä 80-luvun synthwavea ja yhtyeen alter ego “Vörjeans” soittaa rockabillya. Tuottajana on ollut myös Janne Hyöty, joka taas on yksi tuotteliaimmista Suomen euroviisukarsintakappaleiden säveltäjistä. Huumoriryhmälle luontevasti myös sanoitukset vaihtelevat laajalla kirjolla. Laulettu on niin teksti-tv:n ihmeistä (“TEXT-TV”), mummojen juoruilusta (“Vems pojk e do?”) kuin miehisen ystävyyden ja maskuliinisen miehen mallin vaikeuksista (“Manlig Vänskap”). Huumori on läsnä sekä äärimmäisen samaistuttavissa aiheissa että vakavalla ilmeellä kerrotuissa eriskummallisissa lausumissa (ulos ei voi lähteä, sillä “kaniinilla on kohtaus ja luulee olevansa myyrä”). Persoonallinen sekoitus huumoria ja aidosti tarttuvaa musiikkia on iso osa sitä, miksi myös “Bara Bada Bastu” on kovaa vauhtia kasvamassa ainutkertaiseksi ilmiöksi. Nej va säger de?“Bara Bada Bastun” kohdalla suomalainen saattaa kiinnittää erityishuomiota siinä lausuttuun suomeen (“Arja Saijonmaa”, “Yksi, kaksi, kolme, Sauna”, “Perkele”, “Ei saa peittää”), visuaalisen esityksen tuttuun sauna- ja metsämiljööseen tai ylipäätään laulun perisuomalaiseen aiheeseen.
Musiikissakin on tietty tuttu kansanmusiikin ja iskelmän vivahde, joka helpottaa (toki varsin yksinkertaisten) ruotsinkielisten sanojen omaksumista. Musiikin tarttuvuus on youtuben kommenttien mukaan huomattu Intiassa asti. Ruotsalainen taas löytää erilaisia, omintakeisia vivahteita huumorissa. Vaikka suomen puhuminen ja osaaminen on Ruotsissa harvinaisempaa tiettyjä alueita lukuunottamatta, kolmeen moni osaa laskea, ja siksi se toimii omalta osaltaan “punch linena”. “Bastubröder” taas voi ymmärtää väännöksenä “vapenbröder” (“aseveli”), mikä yhdistettynä esityksen kättelyyn lisää huumorin ja vakavuuden kontrastia. Selkeämpi vitsi taas on modulaatiota edeltävän paisutuksen “ei saa peittää”. Koska pohjoismaissa samoja tuotteita myydään useassa maassa, varoituslaput ja ainesosat kirjoitetaan usealla kielellä. Tämän vuoksi “ei saa peittää” kaltaiset melko sattumanvaraiset fraasit ovat monelle ruotsalaiselle tuttuja lauselmia. Kappaleella on kuitenkin jotain suurempaa, joka omalta osalta selittää sekä nousukiitoa että suurta huomiota kummassakin maassa. Vafö sa de it he
“Bara bada bastu” työntää ainutlaatuisella tavalla estradille asian, jonka lähes kaikki Ruotsissa ja Suomessa tietävät, mutta myös helposti unohtavat: mikä kaikki meitä- suomalaisia ja ruotsalaisia- yhdistää. Nationalistisessa kuplassa on helppo keskittyä nimenomaan siihen, mikä on erilaista, ja lähes väkipakolla pitää kiinni usein tarpeettomasta kilpailuasetelmasta. Yhtä lailla helppo on pitää yllä mielialaa, jossa etu yhdelle kielelle tai kulttuurille olisi jotenkin pois toiselta.
KAJn kappale hienosti sivuuttaa tämän kaiken, liki nerokkailla valinnoilla. Yhtye onnistui jotenkin tekemään laulustaan sekä suomalaisen että ruotsalaisen. Laulu on ruotsiksi, mutta erittäin paikallisella ja omintakeisella suomalaisella murteella. Laulu valitsee käyttää suomalaista “saunaa” ruotsalaisemman “bastu” rinnalla, ilman että kumpikaan unohtuu. Aiemmin mainittujen huumori- ja musiikkielementtien sisällä piilee siemen juuri yhdistäviin asioihin: vaikka sauna on stereotyyppisesti suomalainen asia, se on ehdottoman tuttu ja yleinen asia myös ruotsissa. Folk- ja iskelmäteema musiikissa ja sanoissa mainittu tango ovat yhteisiä ja rakkaita pohjanlahden kummallakin puolella: ei ole sattumaa sekään että tangolaulajan esimerkiksi valittiin juuri Arja Saijonmaa. Saijonmaa on niittänyt uraa niin suomeksi kuin ruotsiksi ja osallistunut itsekin Melloon vuosina 1987, 2005 ja 2019, ja vielä juontanut sitä vuonna 2000. On myös ilahduttavaa näin kahtiajaon ja mielensäpahoituksen aikoina saada “viatonta” huumoria arkisen asian kummeksumisesta. Tämähän ei ole uutta Pohjanlahden rannoilla sekään: esimerkkejä löytyy niin Grotescon legendaarisesta “Ett kilo mjöl”-sketsistä (Diletantti suosittelee), Kalevauva.fin kappaleista, kuin monista muistakin esimerkeistä. Yleinen huumorin lajikin on siis tuttua ja omintakeista pohjolassa. Kaiken tämänkin päällä on vielä laajempi yleispohjoismainen elementti. Monet niin “Bara Bada Bastun” kuin KAJn aiemman tuotannon aiheet ja elementit ovat tuttuja ja läheisiä paitsi Suomessa, myös koko Pohjoismaissa. Tätä samaa pohjoismaista yhteyttä ajaa sosiaalisessa mediassa islantilainen Ólafur Waage lyhyillä huumorivideoillaan. Manlig VänskapKAJ lähti Melloon hakemaan suurempaa näkyvyyttä Ruotsissa, joten on periaatteessa turha pohtia miltä yhtye olisi näyttänyt tai miten se olisi menestynyt Uuden Musiikin kilpailussa. Samaan aikaan minusta on huomattavaa, että KAJta käsitelleen MTV3:n kymmenen uutisten loppukevennyksessä Åhman mainitsi ohimennen ettei ollut etukäteen osannut uskoa tai odottaa kappaleelle menestystä Suomessa.
Minusta on tavallaan surullista, etten itse osaisi kuvitella KAJta- tai muita ruotsin kielellä esiintyviä artisteja- esiintyvän UMK:ssa, etenkään menestyksekkäästi. UMK:ssa esiintyneet suomenruotsalaiset artistit ovat enimmäkseen esiintyneet englanniksi, osa suomeksikin. Siksi näen KAJn menestyksen tärkeänä asiana. Paitsi että “Bara Bada Bastu” tuo kantaväestöä Ruotsissa ja Suomessa yhteen, omalla tavallaan se myös muistuttaa molempia maita monilta osin “unohdetuista” vähemmistöistä, suomenruotsalaisista ja ruotsinsuomalaisista- ja tekee sen ilman negatiivisia tunteita tai syyttävää sävyä. Ehkäpä KAJ on itse aikoinaan sanoittanut sekä näitä maiden että myös vähemmistöjen välisiä suhteita parhaiten. “Manlig vänskap Ja, an har sina brister Manlig vänskap E je myttjy man mister tå man it pratar me sin mister From another mister” Vapaasti käännettynä “Miehinen ystävyys Kyllä, sillä on huonot puolensa Miehinen ystävyys Harmitellaan paljon, kun ei voi puhua murheistaan Toistensa kanssa” Mutta puheesta tulee aina helpompaa, mitä useammin sen annetaan tapahtua. Ja KAJ tarjoaa tälle ainutlaatuisen tilaisuuden käydä tätä lähentävää keskustelua avoimen positiivisissa merkeissä. Nyt on luvassa jännittäviä aikoja, kun KAJ voitti Mellon ja näinollen valittiin edustamaan Ruotsia Euroviisuihin. (Diletantti pohtii mielenkiinnolla, millainen olisi artistihuumassa tehty “KAJ-leivos”: olisiko siinä saunan sävyjä, kuten koivunmahlaa, vaiko kenties entisen Maksamaan kunnan pitäjäruoan “grötbullar” (puuropullat) mukaisesti puuroa. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla.) Diletantti toivottaa lämpimästi onnea ja menestystä Euroviisuihin KAJlle - ja Erika Vikmanille. Joka tapauksessa, riippumatta menestyksestä viisuissa, historiallinen merkkipaalu on saavutettu: suomenruotsalainen yhtye on listojen kärjessä Suomessa omalla kielellään. Grattis. 
Foton: Erik Åhman
|