Miksi vesi on läpinäkyvää? Fysiikan näkökulmasta vastaus on selkeä: vesi on läpinäkyvää, koska vesimolekyylit eivät (paljolti) absorboi fotoneja. Mutta tässä olemme oikeasti vain antaneet määritelmän läpinäkyvyydelle, emme syytä. Eli voimme kysyä uudestaan ja selvemmin: mikä on syy veden läpinäkyvyyteen?
Kysymys tuntuu lapsenomaisen mielipuoliselta: eihän vedellä tarvitse olla mitään syytä päästää valoa lävitseen! Veden molekyylirakenne on kausaliteettien yläpuolella, vain oleva. Se on otettava aksiomaattisena totuutena. Vaikka voimme analysoida siihen johtavia atomirakenteita, ne eivät taaskaan tarjoa varsinaista syytä, vain selityksen. Ja tämä on ilmeisen totta: veden molekyylirakenteelle ei ole hyvää syytä “älykkään suunnittelun” ulkopuolella. Mutta ensinnäkin, vesi ei ole kovin läpinäkyvää! Jos tarkastelemme veden absorptiospektriä, joka kuvaa miten valon eri aallonpituuden imeytyvät veteen, huomaamme että useimmilla aallonpituuksilla vesi absorboi valoa varsin aggressiivisesti: vesi on läpinäkyvää verrattain ohuella kaistaleella valon kirjosta. Äkkiseltään tämä vaikuttaa uskomattomalta yhteensattumukselta: miten voikin olla, että juuri näkyvä valo läpäisee vettä kuin vettä vain? Onko tämä todiste älykkäästä suunnittelusta?
Mutta kysymykseen veden läpinäkyvyydestä on kuin vaivihkaa, vahingossa ujutettu olettama: läpinäkyvyys on määritelty vahingossa veden, ei näkemisen ominaisuutena. Jos kysymyksen muotoilee toisin päin on kausaalinen syy veden läpinäkyvyydelle onkin ilmeinen: Miksi silmä on kehittynyt näkemään veden läpi? Kaikki silmät ovat alkujaan kehittyneet vedessä, ja ihmisen silmä sisältää vettä. Vastauksen ilmeisyys saa sen helposti vaikuttamaan ennaltamäärätyltä: Koska vedestä voi nähdä läpi, tietenkin siellä kehittyy silmiä. Samalla voi kuitenkin sortua toistamiseen lyhytkatseisuuteen: silmän (tai minkään muun ominaisuuden) kehittyminen on sotkuinen ilmiö, johon vaikuttavista ympäristötekijöistä veden molekyylirakenne on vain yksi monista. Jos vedellä ei olisi näppärää läpinäkyvää kaistaletta, perustuisi eläväinen aistiminen johonkin muuhun. Arvokas tämä havainto on sen tarjoaman näkökulman johdosta. Veden läpinäkyvyys ei ole niinkään veden, vaan näköaistin ominaisuus. Sama ilmiö vaikuttaa vaikka ulosteen pahan hajun takana: kakka haisee, jotta sitä ei tekisi mieli käsitellä, vaikka hajun aiheuttavat suolistobakteerit. Meillä ihmisillä on tapana tulkita omat aistimuksemme objektiivisina ja absoluuttisina, mutta tosiasiassa kokemuksemme, kulttuurimme ja jopa biologiamme värittää näkemyksiämme. Saamme tietoa maailmasta vain omien, ihmisväristen lasiemme läpi, ja tämä tekee meidät sokeaksi monelle yksinkertaiselle totuudelle. Kuvaaja muokattu, alkuperäinen: Kebes at English Wikipedia, CC BY-SA 3.0 <https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0>, via Wikimedia Commons |