Diletantti
  • Etusivu
  • Toimitus
  • Jutut
    • Pääkirjoitukset
    • Selvitykset
    • Satiirit
    • Sepustukset
  • 2020
  • 2021

80/20-paretopuppu

Populaari pareto-periaate tiivistyy usein 80/20-sääntöön: 20 prosenttia väestöstä omistaa 80 prosenttia varallisuudesta, 20 prosenttia asiakkaista vastaa 80 prosentista liikevaihdosta, 20 prosenttia sanoista muodostaa 80 prosenttia teksteistä.

80/20-sääntö on hyödyllinen sen taustalla olevien jakaumien epäintuitiivisuuden takia: Intuitiivisesti haluamme ymmärtää jakaumia tyyppiarvojen ja keskilukujen kautta. Esimerkiksi normaalijakautunut pituus on helppo ymmärtää keskiarvon kautta: useimmat ihmiset ovat keskimääräisen mittaisia. 

Mutta pääomaa ei voikaan ymmärtää keskiarvojen tai tyypillisen suomalaisen kautta, koska pääoman jakauma on eksponentiaalinen pareto-jakauma. Eksponenttijakauman hännän pituuden ja painotuksen yhteispeli on vaikeaa ymmärtää. Jos 20% pisimmistä ihmisistä vastaisi 80% ihmiskunnan yhteenlasketusta pituudesta, koostuisi pisin prosentti kilometrien mittaisista jättiläisistä, olettaen keskiarvoisen pituuden (ja siten kokonaispituuden) pysyvän samana. Keskipituus olisi tällöin 40 cm.  Näin räikeän epätasaiset jakaumat ovat lopulta arkikokemukselle vieraita.

Pareto-periaate tarjoaa yksinkertaisen ja sovelluskelpoisen nyrkkisäännön eksponentiaalisten jakaumien käytöksestä. Kenties liiankin sovelluskelpoisen! Lainaus pareto-periaatetta soveltavasta blogikirjoituksesta:
“Oletko joskus katsonut telkkarista elokuvan ja syönyt siinä samalla litran jäätelöä? Eikö olekin niin, että ne ensimmäiset kaksi desiä maistuivat parhaimmalta?”

Jäätelö on yhtenäistä massaa, josta ei voi tunnistaa eniten onnellisuutta tuottavaa viidennestä – valinnasta huolimatta eniten maittaa ensimmäiseksi syöty osuus. Kyseessä on ennemmin rajahyödyn konsepti: jokainen lusikallinen jäätelöä tuottaa vähemmän tyytyväisyyttä kuin edellinen. 

Edelleen ajatus 20% työstä tuottamassa 80% tuloksista on houkuttelevan helppoa pakata lupaukseksi ennennäkemättömästä tuottavuudesta tai liiketuloksesta, jonka saavuttaa tekemällä enemmän tätä tehokkainta kvintiiliä.

Lisää lainauksia:
Kuinka tehdä töitä vähemmän, mutta saavuttaa enemmän? 

Mieti, mitkä 20 % palveluistasi tuo 80 % liikevaihdosta tai tuloksesta ja keskity niihin. Kohdenna vähintään 80 % voimavaroistasi niihin palveluihin.

Pareton periaate, 80/20-sääntö ymmärretään helposti väärin. [--] Olennaista on ymmärtää ydinliiketoiminnan merkitys ja panostaa suurin osa energiasta ja resursseista siihen.

Selvityksen perusteella markkinoinnissa voidaan keskittyä tuottavimpaan osaan. 

Omaa kulutustaan kannattaa käydä läpi 80/20 -säännön kanssa. Käytä rahaa niihin asioihin, jotka tuottavat nautintoa.


Tärkeisiin asioihin keskittymisessä, työtehtävien tarpeellisuuden kriittisessä tarkastelussa ja tuottavimpien tuotteiden tunnistamisessa ei ole itsessään mitään vikaa: Piorisointi on yleismaailmallisesti hyödyllistä, ja oman tekemisen reflektointi on mainio tapa kehittyä. 

Samalla tähän 20 prosenttiin keskittyminen on kuitenkin usein joko epärealistista tai itsensätoteuttavaa: panostamalla kapeaan siivuun varmistaa että sen merkitys korostuu.

Edelleen, pareto-periaatteen pitäisi päteä myös tämän tehokkaimman viidenneksen sisällä: 4% panoksista tuottaa 64% tuloksista. Ja edelleen saman säännön pitäisi päteä tähän neljään prosenttiin: alle prosenttin panoksista tuottaa yli puolet tuloksista.  

Jos tämä jakauma oikeasti toteutuisi ihmisten tuottavuudessa, voisi tekemällä noin kaksi päivää töitä saavuttaa noin puolet vuoden työpanoksestaan. Kierosti järkeillen tämä saattaa jopa päteä joissain työtehtävissä: Kahdessa päivässä ohjelmistokehittäjä saattaisi kyetä fyysisesti nakuttamaan koko vuoden koodinsa – mutta työ onkin koodien kehittämisessä, ei vain lopputuloksessa.

Mutta tämä ajatusmalli tehostamisesta liittyy pareto-periaatteeseen enää etäisesti. Löyhä paretopuhe lainaa puhujalleen käsitteen uskottavuuden, mutta ei rakenna ymmärrystä aiheesta.

Ei ole kyse niinkään numeroista vaan ajatuksesta, mitkä ovat tärkeimmät asiat mihin tulisi keskittyä.

Pareto-periaatteessa kun on lopulta kyse juurikin numeroista ja jakaumista. Kun se laajennetaan koskemaan aivan kaikkea jäätelöannoksista jumppaohjelmiin, sen perimmäinen oivallus vesittyy, heikentäen kuulijan ymmärrystä maailmasta. Kun ajattelemme saman jakauman pätevän sellaisenaan sähköpostien kirjoitteluun taikka ihmisten tuottavuuteen, hämärrämme mielessämme jakauman todellista vinoutta. 80/20-jakaumaa oikeasti noudattavat ilmiöt ovat arjessa lopulta harvinaisia ja juuri siksi epäintuitiivisia ja huomionarvoisia.

Maailmanlaajuisiin varallisuusjakaumiin pareto-jakauma pätee päätyyn asti: varakkain prosentti maailman väestöstä tosiaan omistaa noin puolet yksityisten ihmisten varallisuudesta. Tämän jakauman vinoutta on oikeasti vaikea käsittää.
Kuva sulavasta jäätelöstä

Ota yhteyttä! toimitus@diletantti.fi
  • Etusivu
  • Toimitus
  • Jutut
    • Pääkirjoitukset
    • Selvitykset
    • Satiirit
    • Sepustukset
  • 2020
  • 2021