|
Manifesteista laajalti tunnettuja lienevät lähinnä kommunistinen, marraskuinen ja mahdollisesti ketterä. Sanaan on tarrautunut historiassa ristiriitainen yhdistelmä auktoriteettia ja vallankumouksellisuutta. Uskomushoidoissa manifestointi on puolestaan ajatusten todeksi tahtomista. Termi lienee lainattu lääketieteestä, jossa sillä viitataan nimenomaan taudin oireiden ilmentymään. Nämä merkitykset sekoittuvat keskenään estoitta: manifesti toteaa, julistaa, esittää, haluaa, tyrmää, vakuuttaa ja tekee todeksi.
Sanan merkitys tuntuu olevan sopivan epäselvä myös sen käyttäjille. Viimeisen vuoden sisään suomenkielisessä internetissä on julkaistu 20 manifestiksi itsensä määrittelevää tekstiä, joiden sitoutuminen sanakirjamääritelmään on varsin vaihtelevaa. Nämä manifestit mainostavat, vaativat, lupaavat ja toivekkaasti maalaavat kuvaa huomisesta. Unohduksenarvoisia poikkeuksia lukuunottamatta manifestit valavat lukijaansa onnea ja toivokkuutta vilpittömällä hyvän tahtomisellaan, niihin tiivistuu halun ja sanojen mahti. MainosmanifestitKutsumalla kuluttajaviestiään manifestiksi suo mainokselleen mullistavuuden auran. Pahin esimerkki tästä on ehdottomasti Martelan Uuden työn manifesti. Mahtipontisen otsikon alla leikitellään julistavalla kielellä, mutta mainostetaan toimistokalusteiden leasing-palvelua.
Monen mielestä seksi ei kuulu saunaan, mutta ei kuulu Teams-kokouskaan, edes alalauteelle.
Pateettisen poljennon pastissi on kuitenkin edes välttävän viihdyttävä. Samaa ei voi sanoa viime vuodelta tutusta sisältömarkkinoinnista. IT-konsulttifirma Sofigaten HR tulevaisuus -manifesti ja markkinointitoimisto Parceron Yhteisöllisen markkinoinnin manifesti ilmentävät julkaisijoidensa periaatteita ja aikomuksia korkeintaan dystooppisen tahatta. Ja mikä parasta, yhteisöjen ja verkostojen menestyksekäs johtaminen tuo mukanaan lämpimiä myyntiliidejä, sekä vakaata kassavirtaa brändille uskollisten asiakkaiden muodossa. Yhteisöllisyys toimii! VaatimusmanifestitManifestien selkeät teesilistat ja juhlavat vaatimukset tekevät niistä hyvän alustan poliittiselle vaikuttamiselle. Selkeimmän esimerkin tästä tarjoaa Ohjelmisto- ja e-business ry, joka tarjoaa kuntavaaleissa tukensa manifestinsa teesit allekirjoittaville ehdokkaille. Vastaavan listan julkaisi lasten- ja nuortenteatterijärjestö ASSITEJ, joka osoitti vaatimuksensa lasten laajemman teatteripääsyn puolesta räätälöityinä toimintakutsuina kansalaisille, puolueille, ministeriöille ja taidealan organisaatioille.
Kutsumme kansalaiset levittämään Manifestia eri yhteyksissä ja muokkaamaan sitä paikalliseen ympäristöön sopivaksi. Insinöörien ilmastorintaman koulutuspoliittisen manifestin johdanto esittelee tiiviisti ilmastonmuutoksen ilmeisen ongelman ja kytkee tämän torjuntaan listan saavutettavia koulutuspoliittisia vaatimuksia. Manifestin selkeä kohdennus yliopistoille tekee siitä kiusoitellen muotoillen insinöörimäisen tehokasta vaikuttamista. Vaatimuslistan kanssa kokonaisuus maalaa kuitenkin mullistavan kokonaismuutoksen insinöörikoulutukseen. Insinöörikoulutuksen tuleekin valmistaa opiskelijoita arvioimaan teknologiaratkaisuja laajassa monialaisessa yhteistyössä, jotta voidaan varmistaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhtäaikainen toteutuminen. Yhtälailla yhteiskunnallisesti vaikuttava on Reilun taiteen manifesti. Kyseessä on yksittäistä manifestikirjoitusta laajempi kampanja, jonka ytimessä on joukko vaatimuksia taiteilijoiden toimeentulosta. Sen lisäksi kampanja tarjoaa sopimuspohjia, hinnoitteluohjeita ja muita käytännöllisiä apuja reilun korvauksen takaamiseksi taiteilijoille. Taiteilijalla on oikeus tulla toimeen työllään. Tunnetasolla vaikuttavinta vaatimista edustaa kuitenkin mustan queerin muslimin manifesti. Henkilökohtaisen tekstin asettamien vaatimusten yhtäaikainen yksinkertaisuus ja vallankumouksellisuus on nykytilan kestämättömyyttä alleviivaava ristiriita. Vaadin saada elää minun normaalia elämääni ilman pelkoa. LupausmanifestitHelsinki-Vantaan lentoaseman Avia-yhteistyöverkoston Green Deal manifesti ja Tamperelainen-lehden Laatukaupunkilehden manifesti jakavat manifesteille tyypillisimmät kaavat: tekstit alkavat kontekstinasetannalla, selkeät teesit aloittavat kappaleet, ja manifestit tarjoavat esittelemäänsä ongelmaan ratkaisuja, tällä erää sitoomusten ja lupausten muodossa, mutta eivät muuten hätkähdytä suuntaan tai toiseen.
Kunnianhimoisten [ilmasto]tavoitteiden toteuttaminen vaatii investointeja, sääntelyä sekä yhteistyötä yritysten ja paikallisten, kansallisten sekä ylikansallisten toimijoiden ja päättäjien välillä. PeriaatemanifestitMoni manifesti veistää liikkeen tai järjestön perustaksi tämän puhtaimpia aikeita ja aatteita: miksi tämä liike on olemassa, mitä ja miten se tavoittelee? Kenties yksinkertaisin esimerkki on Mummojen manifesti, joka kommunikoi hyvin tiiviisti Aktivistimummojen tavoitteet (ilmastonmuutoksen hillitseminen), keinot (elämänkokemus ja rihmastomaiset verkostot) sekä arvot (kohtuus, tekeminen, vastuullisuus). Tarkoitukseensa kirjoitus on mainio, yksinkertainen, iskevä, kutsuva, ja se luo ei-mummollekin mielikuvan mummoista yhteiskuntaa muuttavana voimana. Samaan kategoriaan kuuluvat myös Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistys ry Pitkyn manifesti ja kuolemaa pohdiskelleen Ars Moriendi -festivaalin manifesti. Nämä manifestit eivät ehkä tuota muutosta, mutta ne kommunikoivat yhdistystensä aikeita tavalla, johon kuivempi periaateohjelma tai About us -sivu eivät ihan kykenisi.
Pirkanmaalla ollaan edelläkäviöitä, oikeasti tosi hyviä Periaatemanifesteista laajin Vasemmistolinkin manifesti katsoo rohkeimmin horisonttiin. Teksti on Diletantin subjektiivisilla mittareilla mainiota manifestikirjoitusta: jokainen kappale ansaitsisi oman taustoittavan kirjoituskokoelmansa mutta avautuu lukijalle ilmankin. Tekstin tehokas tiiveys kouraisee mahasta vihjatessaan syvyydestä pinnan alla. Vasemmistolinkki toimii monimuotoisen demokratian puolesta. Kansalaistoiminta, uudet yhteisöt ja sähköinen kommunikaatio avaavat demokratialle monenlaisia uusia näköaloja. Kyseenalaistamme demokratian edustuksellisen muodon itseisarvoisuuden. SuunnannäyttäjätRohkeimmat manifestit rikkovat jotain yhteisesti ymmärrettyä ja kokoavat koko käsityksen uudelleen, kääntävät maan ja istuttavat siihen ideologiset siemenperunansa. Mainion esimerkin vaaditusta rohkeudesta tarjoaa Metayliopiston Suunnittelutiedemanifesti. Sen suunnittelutiede on rayndilaisen objektivistinen ylitiede, jonka kokonaisvaltainen ote puristaa parhaat mehut kompleksisten systeemien verkostosta. Teksti on yhtäaikaisesti järjetöntä ja ilmeistä. Se tamppaa itsepäisesti tietä umpihankeen ja kutsuu lukijaa seuraamaan itseään nietoksien nieltäväksi.
Toisin kuin yliopistot ja tutkimuslaitokset käytännöissään, suunnittelutiede keskittyy monialaiseen näkemykseen muodostaa tieteiden välisen yhteistyön formalismi, tarkoitus ja metavisio. Julistavuus pääsee kuitenkin paremmin oikeuksiinsa perustuessaan tosimaailmaan. Mielenkiintoisempia esimerkkejä tarjoavatkin Sosiaali- ja terveysministeriön Mielenterveyden manifesti työelämään ja Pelastakaa lapset -järjestön manifesti lastensuojelun sosiaalityön tulevaisuudesta. Ministeriön manifesti kuulostaa herkullisen paradoksaaliselta, mutta on vaikuttava tapa viestiä. Jälkimmäinen teksti on puolestaan nimetty tsaari Nikolai II:n Suomelle demokratian suoneen armollisen julistuskirjan, eli Marraskuun manifestin mukaan. Tekstit eivät tunnu vain kuvaavan tahtotilaa, vaan muuttavan jo olemassaolollaan yhteiskuntaa. Mielenterveys on menestystekijä. Auktoriteetin voi saavuttaa myös asiantuntemuksella, ja niin tekee Vihreän elämänsuojelun liiton julkaisema kirja Kestävän elämän manifesti. Kirja kokoaa teesiensä ympärille läkähdyttävän kokoelman artikkeleita akateemisen kauniisti kuin korttitalon: jokainen paperi tukee toistaan. Tiiviin yhteenvedon teeseistä tarjoaa kirjan julkistustilaisuuden nauhoite. Onnistuessaan kestävät toimet johtavan tuotannon ja kulutuksen suunniteltuun alasajoon ja epäonnistuessaan tai niiden puuttuessa hallitsemattomaan romahdukseen. Mutta tuttuja hyviä juttuja penäävät manifestit herättävät helposti epäinnostunutta nyökyttelyä: työergonomia toki, elämänoikeus ehdottomasti, kestävä kehitys kyllä. Rotvallin kääntämän Antifasistisen neofolk -manifestin lukija tempautuu musiikkilajin aiemmasta vieraudesta huolimatta tunnetasolla mukaan neofolk-skenen sisäiseen taistoon. Hyvin kirjoitettu manifesti ylittää lukijan lähtökohtaisen turtuneen yhteiskunnallisen välinpitämättömyyden. Fasistit eivät omista neofolkia tai mitään muutakaan taiteenmuotoa, eikä fasismin osuus genren historiassa anna heille oikeutta siihen. Väkevimmin välinpitämättömyyden häivyttää kuitenkin Antti Nylénin Bokeh-manifesti, joka valottaa samannimisen julkaisuprojektin perustoja. Jo manifestin alku hätkähdyttää ja toteaa kaunosanaisesti erimielisyyden manifestin kanssa olevan älyllistä laiskuutta: Tätä nykyä, tässä silmäilyn ja selailun ajassa, liittyy kirjoihin eräitä tosiasioita, jotka ovat kaikkien tiedossa mutta joita ei tahdottaisi ajatella tai kestää loppuun asti. Itsevarman hyperbolan alla keskeinen julistus on lopulta yksinkertainen: Sähköisten medioiden nousua seurannut kirjojen lukemisen väheneminen on tehnyt tarpeettomaksi koko kansan kirjatarpeisiin vastaamaan luodun teollisen kirjankustannuksen, jonka korvaajaksi Nylén esittää kirjahkoa, omaehtoista taiteellista pienjulkaisua, joita Bokeh haluaa tuottaa. Kirjahko on nimiehdotuksemme esineelle, jonka puvussa kirja voisi suunnata ulos ”kriisistä” ja jatkaa olemassaoloaan aineellisena ja äärellisenä oliona. On myös ilmeistä, että Nylénin manifestin kanssa on tosiasiassa mahdollista olla varsin älyllisesti eri mieltä, kuten Nuori Voima sitä elitistiseksi ja pessimistiseksi moittiessaan. Jos pysähtyy oikein miettimään, kenties lasten teatteriinpääsy, kestävä insinöörikoulutus, taiteilijoiden toimeentulo, queer-muslimien elämänoikeus, monimuotoinen demokratia, työelämän mielenterveysteot, ekologisesti kestävä elämä ja jopa natsivapaa neofolk ovat kaikki haluttavampia päämääriä kuin Nylénin pienjulkaisutoiminta, vaikka kannatettavaa sekin. Vertailu on tietenkin epäreilu, mutta. Mutta tällä ei ole mitään väliä. Bokeh-manifesti tyrmää tyylillään tällaisen järkiajattelun. Se nyhtää lukijassaan esille jokaisen kirjoja, kirjallisuutta, ja kirjoittamista koskevan kauniin ajatuksen, sitoo nämä rauhassa yhteen ja vakuuttaa solmujen mutkittaman narun johtavan kirjahkoihin nurkan tanaka. Se on mahtava manifesti. Kauniin monitasoisesti kirjallisuusprojektin manifestin kirjallisen ansiot tekevät sen todeksi, mainoksena, vaatimuksena, lupauksena ja toivekkaana maalauksena tulevasta sanataiteesta. Samaa kauneutta löytyy liki kaikista manifesteista, voimakkaan sanan ympärille kerääntyy voimakkaita ajatuksia. Suomeksi julkaistavien manifestien määrä yllättää ja ilahduttaa, samoin kuin itse manifestit vilpittömällä hyvän halullaan. 
|