Kuvituskuvat ovat vaikkapa verkkolehden toimittajalle korvaamaton apu vähintäänkin inspiraation löytämisessä, vaikkeivät suora vastaus kuvan tarpeeseen olisikaan. Kuvituskuvia selaamalla voi kuitenkin huomata löytäneensä hyvin syvän ja jyrkän kaninkolon.

Satunnainenkin nettisurffaaja on jo moneen kertaan huomannut, että oudot kuvituskuvat ovat kuta kuinkin yhtä harvinainen ilmiö kuin lehmä navetassa. On hauskalla tavalla outoja, vähän pelottavia ja suoraan sanoen äärimmäisen hämmentäviä kuvia. Kuvia myyviltä sivustoilta nouseekin mielenkiintoisia trendejä. Tämän jutun kuvat on ongittu enimmäkseen Shutterstockista ja Adobe Stockista. 

Kuvituskuvien trendejä, erityisesti hauskoja sellaisia, voi karkeasti jakaa kahteen luokkaan: kliseisiin ja modernimpiin. Kliseiset trendit ovat juuri sitä mitä luulisi: selkeitä vanhahtavia kokonaisuuksia. Usein kliseisten kuvituskuvien kanssa mieleen nousee helposti kysymys “miksi tämä oli trendi alun alkaenkaan?”. Modernimmat trendit puolestaan ovat nimensä mukaan selkeästi uusia: niillä ei ole ollut eikä varmaan tule olemaankaan mahdollisuutta tai aikaa edes yrittää muodostua osaksi stereotypiaa.

​Kliseetrendit

Kliseisistä ja miksei toki muistakin kuvituskuvatrendeistä kenties kuuluisin on “naurattava salaatti”. Kuvissa esiintyy erilaisia ihmisiä, useimmiten nuorehkoja naisia, jotka katsovat kädessään olevaa salaattikulhoa nauraen. Kuvia on niin paljon, että asia on nostettu esille mm. BBC:n uutisoinnissa ja netistä löytyy lukuisia pelkästään trendille omistautuneita sosiaalisen median kanavia.
Salaatti on naistennaurattaja, kuvat ShutterStockista
​Toinen erittäin suosittu trendi on jonkin välineen tai tarvikkeen käyttö täysin kummallisessa asiayhteydessä tai paikassa. On hyvin vaikeaa ymmärtää, miten tietokoneen ja puhelimen käyttö rannalla surffilaudan päällä olisi realistista. Trendi pitää sisällään myös sellaisia kuvia, jotka vain siirtävät tavalliseen, markkinoitavaan ympäristöön jotain täysin siihen kuulumatonta, kuten erään metromainoksen sukeltajan metrossa.
Joskus tuntee olevansa väärässä paikassa, GettyImages'in kuvissa.
2000-luvulla ja 2010-luvun alkupuolella erittäin suosittu kuvatrendi oli nyt jo tunnetuiksi tulleet “3D tikku-ukot”, jollaisen jokainen on varmasti nähnyt jossain. ​
iStockin kolmiulotteiset tikku-ukot ongelmien kimpussa
​Samaan aikaan kuitenkin eli huomattavasti hämmentävämpi trendi “osoittajasta”, päättömästä ihmishahmosta, joka ilmeisesti yrittää esittää verkostoitumista osoittamalla kameraan. Trendin kuvissa on joskus grafiikkaa hahmottamassa verkostoitumisen tai “interwebsin” tapahtumista, mutta se ei silti tee kuvan sisällöstä vähemmän outoa. Hyvin samoilla linjoilla on myös tapa kuvata tekoälyä tai neuroverkkoa epämääräisenä sinisenä bittivirtana.
Futuristiset setäsormet Adobe Stockin kuvissa.​
​Lopulta kliseiset, oudot trendit ovat kuitenkin sellaisia, joista voidaan vielä hahmottaa niiden tarkoitus: ne on selkeästi tarkoitettu jonkin asian visualisointiin tai myynnin avustukseen. Salaatille nauramista on voitu käyttää lifestyle- ja terveysohjelmien markkinoinnissa. Omituinen asiayhteys on saattanut olla tapa vakuuttaa asiakas siitä, että vaikka läppäriä voi käyttää missä tahansa. Samanlaista tarkoituksellisuutta ei voi mitenkään löytää modernimmista, erittäin oudoista kuvituskuvatrendeistä.

​Modernit oudot kuvituskuvatrendit

​Melko yleinen modernien outojen kuvituskuvien trendi on jatkumoa oudolle asiayhteydelle, siitä vain on poistettu kaikki tuotteistaminen. Sen sijaan keskitytään henkilöön tai yksittäiseen esineeseen oudossa tilanteessa tai asiayhteydessä. Miksi nunna on täydessä kaavussa veden alla kalan vieressä? Miksi joku istuu olohuoneessaan meditaatioasennossa ananaskoriste päässään?

​Hyvin yleinen trendi on myös robotiikan tai futuristisen teknologian tuominen kuvaan. Kontrastina nykyiselle, hyvin suositulle trendille realistisemmalle robotiikalle tai kybernetiikalle, näissä kuvissa “robotti” on joko kasa epämääräistä romua, ihminen “kyberneettisillä” lisäosilla tai epäkäytännöllisen laatikkomainen tekele. Usein näissä kuvissa robotiksi tai kyborgiksi viitattu kuvan osa myös tekee jotain täysin käsittämätöntä, vaikkapa silittää maissintähkää. 
Sekavia kuvia sekalaisista lähteistä
​Kiinnostava ajatusleikki on pohtia, kuinka suuri osa erityisesti epämääräisen futuristisesta kuvatarjonnasta on vain kuvaajan mielivaltaista välineistön yhdistelyä. Sen avulla voisi ainakin selittää romukasa- ja laatikkorobotit. Toisaalta, miksei myös sukeltaja metrossa voisi olla jatkoa tälle samalle ajatukselle?

Lopulta kaikkein hämmentävin ja oudoin kuvituskuvien trendi on sellainen, joka pyrkii suoraan outouteen joko kuvanmuokkauksella tai hyvin erikoisella kuvan asettelulla. Edes lavastustarvikkeiden mielipuolinen sekoittelu ei yleensä riitä selittämään tällaisia kuvia. Kuvalla ei välttämättä ole muuta tarkoitusta kuin olla outo, mutta jos on, se on yleensä hyvin spesifi. Trendin kohdalla puhutaan sellaisista kuvista, joita ei voi selittää muutoin kuin kuvailemalla, mitä niissä on. Kuvan katsominen pidempään ei vastaa kysymyksiin vaan esittää niitä lisää. Nämä ovat juuri niitä kuvia, joita katsoessa huomaa olevansa sanaton.
Vielä sekavampia kuvia yhtäläisen sekalaisista lähteistä

​Miksi?

​Miksi tällaisia outoja kuvituskuvia ylipäätään on, jos niitä ei ole tarkoitus myydä? Shutterstockin kuvaajaprofiileja lukemalla saisi sen käsityksen, että kuvituskuvat nähdään nykyään yhtenä taidemuotona. Ne erottuvat tavallisesta taidevalokuvasta osaksi niiden keskeisyydessä meemikulttuurin sisällä, osaksi markkinoitavuuden kautta. “Outous” on siis luovuutta tämän taidemuodon sisällä. On myös kieltämättä vaikea argumentoida sitä vastaan, että nämä kuvat todella jäävät mieleen ja herättävät huomiota. Visuaalinen outous on alkanut nousta valtavirtaan myös muualla, esimerkiksi venäläisen Little Bigin musiikkivideoissa.

Toisaalta kuvia voisi nähdä jopa kommentäärinä nykyajan järjettömyydestä ja vapaasta assosionnista. Mainostoimistojen "ananaksen ostaneet asiakkaat suosivat myös moottorisahoja ja lomamatkoja Toscanaan" - ajatusmallit tukevat juuri sellaista mielipuolista sekasortoa, jota modernit oudot kuvituskuvat elävät ja hengittävät. 

Miksi sitten valokuvaaja lataisi teoksensa kuvituskuvia myyvä Shutterstockiin eikä vaikkapa Instagramiin tai Pinterestiin? Tämä onkin jo vaikeampi kysymys, mutta Diletantissa uskomme valinnan johtuvan Shutterstockin luonteesta perinteisempään sosiaaliseen mediaan verrattuna. Siinä missä Instagramissa oleellisempaa on käyttäjän persoona, sen erottuminen muista ja välittyminen kuvissa, Shutterstockissa käyttäjä jää taka-alalle kuvien itsessään noustessa esiin. On totta kai myös myönnettävä, että palvelu tarjoaa myös paljon helpomman tavan myydä kuvia kuin sosiaalinen media. 

Kuvituskuvat tarjoavat helposti vähintään yhden iltapäivän verran viihdettä. Trendejä on myös enemmän, kuin tässä pystyimme mitenkään esittelemään, ja Diletantti suosittelee asiasta kiinnostuneita sukeltamaan kaninkoloon ja katsomaan itse, kuinka syvälle se menee. Retken voi aloittaa vaikkapa www.shutterstock.com -osoitteesta tai syöttämällä Googleen satunnaisia sanayhdistelmiä ja sanat “stock photo”.