Ilmastolakkojen alla vakavasti ajattelevat ihmiset intoutuvat suoltamaan syitä omaan osallistumattomuuteensa ja mielenilmausten mielettömyyteen. Yhden sedän mukaan ilmastolakko-osallistumisen sijaan aika tulisi käyttää puiden istutteluun ja muihin oikeisiin ilmastotekoihin. Hesarin kommenttipalsta törisee, ettei millään ole mitään merkitystä, koska Kiina ja Intia. Kolumnisti ulisee, että lasten ja nuorten pitäisi olla ennemmin koulussa opiskelemassa luonnontieteitä, jotta voisivat kehittää ratkaisuja ilmastonmuutokseen lakkoilun sijaan. Tässä ilmapiirissä on helppo alkaa epäillä omaa osallistumistaan: onko ilmastolakko-mielenilmaukseen osallistuminen tulevana perjantaina järkevä idea?

Jotta asiaan saadaan varmuus, selvitti Diletantti syitä osallistua ilmastomielenosoitukseen!

1. Mielenosoittamalla vaikutetaan lakeja säätäviin poliitikoihin

Ilmastotoimista päättävät poliitikot eivät elä tyhjiössä. Kun eduskuntatalon portailla kovaan ääneen vaaditaan ilmastotekoja, he eivät voi olla kuulematta. Mielenilmaukset painostavat poliitikkoja säätämään lakeja ja veroja, joilla päästöt saadaan laskuun. Teoreettisesti tehokkainkin hiilivero on hyödytön ennen kuin sitä kerätään.

2. Ilmastolakot luovat kriisitietoisuutta

Ilmastolakkojen ja muiden mielenilmausten avulla ihmiset ymmärtävät, että kyseessä on oikeasti kriisi. Ilmastonmuutos saa edelleen mediassa suhteellisen vähän huomiota verrattuna vaikka koronavirukseen tai valtiontalouteen, jonka kriisistä kauppakamarin velkakello tikittää tietoisuutta. Ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen etäiseksi asiaksi, joka ei kosketa heitä. Mielenilmauksilla saadaan ihmiset ymmärtämään, että ilmastokriisi on todellakin täällä. Kriisitietoisuus on edellytys kipeiden päätösten tekemiselle tarpeen vaatiessa.

3. ​Mielenosoituksissa on kivaa!

Mannerheimintien sulkeminen ja ilmastosloganien huutaminen eduskuntatalon edessä on jollain ilkikurisella tavalla voimaannuttavaa. Tavallaan jotenkin rikon sääntöjä, mutta kuitenkin osallistun demokratiaan käyttämällä ihmisoikeuksiani. Mielenosoituksessa on oma yhteisöllinen ilonsa, jonka kaltaista on vaikea löytää toisaalta.

4. ​Ilmastolakko ei varsinaisesti ole lakko

Ilmastolakkoa nimitetään lakoksi sen historian takia, vaikka se on oikeastaan mielenilmaus eikä lakko. Ilmastolakkoilu ilmiönä lähti liikkeelle ruotsalaisen Greta Thunbergin koululakosta, jota hän viettää joka perjantai, kunnes Ruotsin (ja muiden maiden) päättäjät tekevät riittäviä toimenpiteitä ilmastokatastrofin estämiseksi. Kyseessä ei ole siis “laiton poliittinen lakko” tai muuten työtaistelullinen toimi.

5. Ilmastolakkoon voi osallistua omalla ajalla

Koska ilmastolakko on mielenilmaus eikä lakko, siihen osallistutaan omalla ajalla. Ammattiliitolta on turha odottaa lakkoavustusta mielenilmaukseen osallistumisesta, eikä osallistuminen ole työnantajalta mitenkään pois. Diletantin tietojen mukaan useat ilmastolakkoon osallistuvat ovat siellä joko vapaapäivänään, lounastunnilla tai etäpäivän lomassa.

6. ​​Mielenosoitukset ovat kaikille!

Suomessa ajatellaan mielenosoitusten olevan vain “kommunistien ja muiden hörhöjen” puuhaa. Esimerkiksi Ranskassa on hyvin erilainen mielenosoituskulttuuri, jossa kansa osallistuu laajalti mielenosoituksiin. Sikäläisen näkemyksen mukaan rauhanomainen mielenosoittaminen on osa demokraattisen valtion kansalaisvaikuttamista. YK:n ihmisoikeuksien julistus takaa oikeuden mielenosoitusten järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. Mielenilmaukset ovat sananvapauteen verrattava ihmisoikeus, ja Suomessa varsin alihyödynnetty sellainen.

7. ​​Ilmastolakkoon osallistuminen on todennäköisesti hyödyllisintä mitä voisit tehdä sinä päivänä ilmaston eteen

Vaikka työsi tukisi ilmastonmuutoksen torjuntaa tavalla tai toisella, muutama mielenosoituksessa vietetty tunti tuskin tuhoaa tuottavuuttasi. Ilmastolakkoilulla todennäköisesti edistät ilmastokatastrofin torjuntaa enemmän kuin millään muulla toimella. Ehkä jos olet juuri keksimässä halvan ja helposti skaalautuvan kylmäfuusion, voit harkita jääväsi töihin.

8. Ilmastolakot ovat rauhallisia

Ilmastolakko-mielenosoitukset ovat täysin rauhanomaisia. Väkivalta ja mellakointi eivät kuulu rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Väkivaltaiset mielenosoittajat poliisi korjaa talteen rauhoittumaan, eikä torilla tarvitse väistellä palavia autoja. Vaikka aihe on vakava, mielenilmauksessa on positiivinen, turvallinen ilmapiiri.

9. Voit kertoa kaikille osallistuneesi mielenosoitukseen

Toiset kertovat menevänsä lomalle tai kaljalle, kerro sinä työpaikan kahvipöydässä tai kaveriporukalle, että aiot mennä lakkoon! Saat varmasti herätettyä kaikkien mielenkiinnon eikä kukaan varmasti puhu enää mistään lapsensa rippijuhlista tai muusta tylsästä! Ja onhan Instassakin lakkoselfie paljon siistimpi kuin lomaselfie!

10. ​​Ilmastolakkoon voi mennä tuosta noin vaan!

​Etkö tiedä miten ilmastolakkoon ryhdytään? Ei se mitään, vääriä tapoja ei ole! Ilmesty paikalle ja seuraa mielenosoituksen järjestäjien organisoimaa ohjelmaa, kuuntele puheita ja huuda iskulauseita kun huudatetaan. Helppoa kuin mikä! Kun alkaa väsyttää tai ei enää huvita, voit lähteä kotiin.
Eduskuntatalo Helsingissä, jonka takana näkyy isoja lakka-marjoja.
Eduskuntatalo ilmastolakkojen alla
​Perjantaina 13.3. järjestetään Suomessa ja ympäri maailmaa ilmastolakko. Mielenilmauksella vaaditaan päättäjiltä riittäviä tekoja katastrofaalisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi. Erityisesti vaaditaan, että Suomen ilmastolain tavoitteet ovat kansainvälisen 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiset ja että siirtymä fossiilivapaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan tapahtuu reilusti.

Helsingissä mielenilmaus alkaa klo 9 Senaatintorilta, josta siirrytään Eduskuntatalolle, missä mielenilmaus kestää noin kymmenestä kahteen. Seuraan voi liittyä vapaasti tällä välillä. Paikalle pääsee helposti millä tahansa kulkuvälineellä paitsi yksityisautolla. Mielenilmaukseen kannattaa pyytää kaveri mukaan: vertaistuki vähentää kiusallisuuden tunnetta. Varaa mukaan myös mukavuuden vuoksi uusmaaliskuisen sään mukainen vaatetus.

​Mielenilmauksissa ei pelkästään huudeta iskulauseita ja suljeta katuja, vaan siellä on myös ohjelmaa! Ohjelmassa on puheita, musiikkiesityksiä nimekkäiltä esiintyjiltä (viimeksi mm. Anssi Kela ja Paleface) ja open mic, jolloin kaikki pääsevät kertomaan ajatuksiaan lakosta. Ja voihan mielenilmausta ajatella myös mahdollisuutena ulkoiluun kivassa kevätsäässä!
​
​Muiden paikkakuntien mielenilmaukset voit tarkistaa ilmastoaktivisti Atte Ahokkaan Twitter-ketjusta (alla).

​Nähdään eduskuntatalolla!