Syksy on säilömisen aikaa. Viimeisetkin marjat voi poimia metsästä ja purkittaa hilloksi tai likööriksi. Kesävaatteet voi säilöä varastoon ja liian vahvat poliittiset mielipiteet laittaa säilöön esimerkiksi joulupöydän varalle. Myös perinteinen konservatiivi haluaa säilyttää jonkinnäköisen maailmanjärjestyksen ja estää kansakuntaa lipsumasta hulluuteen. Diletantti vertaili eri konservatismimenetelmien tehokkuutta ja historiaa.

Jäädyttäminen

Asioiden laittaminen jäihin on hyvin perinteinen konservatismin muoto. Jäädytys on helppo ja nopea tapa hidastaa asioiden pilaantumista. Ei kuitenkaan toimi ikuisesti, sillä pientä sisäistä kuplimista ja kehitystä voi tapahtua tänäkin aikana. Asiat saattavat myös mennä pilalle liian pitkään jäätyneenä. Jäädytys toimiikin parhaiten ensiaskeleena muille, työläämmille säilöntämenetelmille. Pitää kuitenkin muistaa, että kerran sulatettua pakastetta ei missään nimessä saa pakastaa uusiksi.

​Haikailu menneeseen aikaan

Hyvin klassinen, mahdollisesti ranskalaisesta keittiöstä kotoisin oleva konservatismimenetelmä. Haaveillaan paluusta 50-luvun yksilasisilla ikkunoilla varustettuun kotiin, jossa jääkaapit ja esiliinat olivat valkoisia, sukupuoliroolit kapeita, rosvotkin itseäänkunnioittavia gangstereita ja sydänkohtauksen hoitomuotona vuodelepoa sekä pappi. Valitetaan samalla siitä, että nykyään hössötetään ympäristöstä ja luonnonvaroista liiketoiminnan ehdoilla.

Vanhaan aikaan ei valitettavasti täydellisesti ole paluuta, joten menetelmä on teknisesti hankala saada pysymään koossa. Kehitystä on tapahtunut liian monella suunnalla: ihmisten keskipituus on jo yli 170 senttiä, tapaturmien määrä on romahtanut, eikä esimerkiksi jäteöljyä saa ihan joka paikassa kipata huoletta lähimpään vesistöön. Kuitenkin ehkä olennaisempana ihmisten määrä maailmassa on kolminkertaistunut vuodesta 1950. Tämä vääjäämättä aiheuttaa sen, ettei ympäristöä ja luonnonvaroja oikeastaan saisi tuhota kolmasosaakaan per nuppi siitä mitä 50-luvulla sai, että kehitys olisi kestävää. Hössöttämistä tapahtuu ja tarvitaan enemmän kuin ennen, eikä sille hirveästi mitään voi, vaikka se ärsyttävää olisikin.

Kuumentaminen

Melko suoraviivainen operaatio: katkaistaan kaikki orgaaninen kehitys aggressiivisella kuumennuksella. Kannattaa huomioida, että tilanteen liika kuumentaminen voi hajottaa rakenteen, ja harjaantumaton saattaa polttaa omatkin näppinsä.

​Poliittisten uudistusten peruuttamisen vaatiminen

Tämä menetelmä toimii parhaiten tuoreiden uudistusten kanssa, mutta voi olla aloittelijalle kovin vaikea. Voi esimerkiksi vaatia Länsimetron peruuttamista metron jo valmistuttua, Aalto-yliopiston lakkauttamista turhana haihatteluna tai tasa-arvoisen avioliittolain purkamista.

Menetelmää käyttäessä pitäisi tiedostaa, että aika kulkee peruuttamattomasti eteenpäin. Siksi peruutusehdotuksetkin ovat luonteeltaan uudistusehdotuksia. Nykytilan hahmottaminen on usein hankalaa. Silti uudistuksia pitäisi vastustaa tai puolustaa vertaamalla nykyhetkeen eikä johonkin mahdollisesti kuvitteelliseen menneisyyteen. Länsimetroa ei enää saa tekemättömäksi, joten pitäisi ehkä vaatia parempaa liityntäliikennettä; Aalto-yliopistoa ei voi purkaa, vaan pitäisi perustaa tyhjästä kolme vanhannäköistä yliopistoa, mikä olisi hirveä kaaos; eikä seksuaalivähemmistöiltä oikein enää voi ottaa pois tasavertaisia kansalaisoikeuksia, kun ne kerran on annettu: se olisi syrjintää.

Etikointi

Asioiden voimakas hapattaminen. Tilanne ei varmasti kehity eteenpäin kovinkaan nopeasti, jos ympäristö on hapan ja elämälle vihamielinen. Menetelmänä kuitenkin melko voimakas, ja tämän jälkeen kaikki maistuu helposti happamalta.

Nykytilaan muurautuminen

Kaiken uudistustoiminnan peruuttaminen. Hyvin tehokas toteuttaa esimerkiksi heittelemällä kapuloita hallintokoneen sisään tai valtaamalla perustuslakivaliokunta. Kuitenkin hyvin hankala perustella: nykyhetki on ohut ja kostea, lipsuva lasinen viltti, joka helposti luiskahtaa näpeistä ja joka kerran muotoaan muutettuaan ei koskaan palaa ennalleen.  Jos haluaa ikuistaa nykytilan kiveen, joutuu ennakoimaan tarkasti sitä hetkeä, josta aloittaa muutoksen pysäytys, jotta yhteiskunnan rakenteet saa muurattua kohdalleen juuri oikealla silmänräpäyksellä. Menetelmä vaatineekin onnistuakseen vuosikausien kokemuksen autoritäärisen keittiön apukokkina.

Sokerointi

Kuten muistojen kultaaminen, sokerointi lisää asioiden miellyttävyyttä ja mukavaa ensivaikutelmaa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei sokerilla kuorruttaminen kuitenkaan tee pilaantuneesta syömäkelpoista tai peitä kitkeriä ja happamia makuja. Liika sokerointi myös tekee lopputuloksesta äitelän ja helposti jopa luontaantyöntävän. Sokeriksi pohjalla voi tällä säilöntämenetelmällä päätyä huomaamatta jäävä aineenvaihduntasairaus tai silmänpainetauti. Lopputulos on yhtä kaikki mukavan makea, ja tämä on ehkä se helpoiten nieltävä konservatismimenetelmä.

Diletantti haluaa toivottaa kaikille kuivattua ja hillitysti pintasuolattua syksynjatkoa.