Digitrendien listaus on aina trendikästä. Esimerkiksi Digital Media Finland listasi vuonna 2015 digitrendeiksi puettavan teknologian, big datan, Internet of Thingsin ja digi ensin -periaatteen. Pelkkiä teknohärveleitä mielenkiintoisemmilta tuntuvat tällä hetkellä kuitenkin erilaiset vastakkainasettelut: teknologia tuo samaan aikaan sekä uusia mahdollisuuksia että kestämätöntä painetta muutokseen. Nämä vastakkainasettelut tulee jollain tavalla ratkaista ensi vuosikymmenen aikana.

Jatkuvasti muuntuvan teknoutopian umpihangessa on aina tienristeyksessä, ja luotettavien ennustusten tekeminen liki mahdoton tehtävä. Sen sijaan voimme kuitenkin tunnistaa kestämättömyyksiä, joihin täytyy tulla muutos. Diletantti tarkasteli akuuteimpia ongelmakohtia, ja koetti ennustaa, mitä ongelmia seuraavan kymmenen vuoden aikana toivottavasti ratkotaan.

YKSITYISYYSOIKEUDET

Hyperyksilöinnin aika on ohi

Facebookin käyttäjä on saattanut häkeltyä, kun yhtäkkiä palvelu päättää suositella hämmentävän tarkasti itselle sopivia tuotteita. Esimerkiksi printtihupparifirma saattaa mainostaa täsmälleen äsken googlatulla kuppikakkukuvalla varustettuja vaatteita, tai jopa juuri äsken ostamaasi paitaa. Kyseessä tuskin on sattuma. Todennäköisesti yritys on autogeneroinut mainoksen Googlelta saamiensa evästetietojen perusteella. Hupparikuvat ovat vielä aika viaton esimerkki: toinen ääripää on verkkokauppa Wish, joka luo koneoppimisalgoritmien avulla kuluttajille aivan käsittämättömiä ostossuosituksia joka tilanteeseen, irtomuovihampaista aikuisvaippoihin: aiheesta on oma suomenkielinen Facebook-ryhmänsäkin.

Onhan se kiva, että osataan suositella itselle sopivia tuotteita, mutta liian tungetteleva mainospersonointi on häiritsevää ja häiriköivää. Paitsi että täsmälleen äsken ostetun tuotteen mainostaminen uusiksi on turhaa, saattaa kuluttaja ahdistua, kun tajuaa, paljonko omaa tietoa eri palveluntarjoajat vaihtavat keskenään. Datan käyttö hyvän palvelukokemuksen saavuttamiseksi itselle ja muille on perusteltua, mutta liian tarkka data saattaa pikemminkin pilata tekoälyalgoritmit ja vain tungetella henkilökohtaisuuksiin saakka.

Datan avulla saatava hyöty ja yksityisyydensuojan rikkomisen riski vaihtelevat tekoälyratkaisuista riippuen.

Tulevaisuudessa onkin löydettävä tasapainoinen tapa kohdentaa mainoksia hyödyllisesti, muttei tungettelevasti.

Naamakuvilla ei ole väliä - mutta naamasi tunnistetaan kaikkialla

Keskiverto milleniaali voi mielellään jakaa satoja kuvia itsestään eri kanavissa, ja seurata tyytyväisenä, montako tykkäystä milläkin kertaa saa. Samaan aikaan sekä USA:ssa että Kiinassa poliisitoimet ja yksityinen sektori ovat käyttäneet kasvojentunnistusalgoritmeja tunnistaakseen saman henkilön eri käyttäjätunnuksilla tehtyjä käyttäjätilejä eri ohjelmissa. Kolmen miljardin some-kuvan tietopankista on helposti voinut yhdistää myymälävarkaan valvontakamerakuvan oikeaan Facebook-profiiliin. Wikipedia listaa eettisesti kyseenalaisen Clearview AI -kasvontunnistusohjelman käyttäjiksi myös Suomen poliisivoimat. 

Tulevaisuudessa omien kasvojen ja tietojen julkisuus hyväksytään kasvavassa määrin - mutta samaan aikaan täytyy vain toivoa, että oikeusvaltioissa säilyy hyvin tarkat periaatteet, milloin ihmisten yksityiselämän alueelle saa mennä rikollisia metsästämään. Jos puhelutietoja ei saa käyttää rikoksen selvittämiseen ilman selkeitä perusteita, ei tästä tule lipsua kasvojentunnistuksenkaan osalta.

Internet kuuluu kaikille

Verkkosivuista tulee saavutettavia - ehkä myös inklusiivisia

Intersektionaalisen feministiseen politiikkaan kuuluu varmistaa, että ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet eivät rajoita peruspalvelujen käyttöä. EU:n saavutettavuusdirektiivi astui voimaan 2019, ja julkiset toimijat ja näihin verrattavat tahot, kuten kaikki suomalaiset pankit, joutuvat suunnittelemaan verkkosivunsa selkokielisiksi ja strobovalottomiksi. Trendi on kuitenkin vakiintumassa koko toimialalle: yritykset alkavat hahmottaa, että liikevaihtoa heikentää, jos verkkokaupan ostoskärrynappia ei voi painaa näkövammaisille tarkoitetussa selainversiossa.

Saavutettavuuden lisäksi voisi kuitenkin parantaa palvelujen soveltuvuutta kaikille. Turhan moni palvelu on kansainvälisessä hengessä vain englanniksi, ja kääntäen moni suomalainen sosiaalipalvelu olisi ehkä paremmin saavutettavissa muilla kuin valtion virallisilla kielillä. Monessa palvelussa on pakko valita sukupuoli - välillä vain kahdesta vaihtoehdosta -, eikä esimerkiksi käyttäjänimen vaihtaminen onnistu Spotifyssa tai Microsoft-tilissä, vaikka henkilö olisi virallisesti vaihtanut etunimensä joksikin toiseksi. Toisaalta voit saada joissain palveluissa käyttökiellon, jos käytät muuta kuin virallista nimeäsi, jolloin soppa on valmis ristiinverkottuneessa käyttöehtoverkostossa.

Tappelua tisseistä

Ensi vuosikymmenellä näemme lisää ristiriitoja eri maiden nännistandardien kanssa. Globaalissa maailmassa kaikkien tulee pystyä leikkimään toistensa kanssa, ja monikulttuurisissa yrityksissä ei enää suositella sarkastista krapulavitsailua, kun ihmiset kielimuurin takana hämmentyisivät liikaa. Samalla mediajäteillä on haasteena sovittaa yhteen USA:n, Kiinan ja Euroopan eriasteinen liberaalius ja kavahdus ihmisvartalon eri osa-alueita kohtaan. Se, ratkeaako kehokeskustelu nännien vapauttamiseen vai tiukkaan siveyssääntelyyn, jää nähtäväksi.

Laajemminkin median globalisoituminen aiheuttaa kahtiajaon: samaan aikaan sisällöt eivät saisi loukata ketään, mutta toisaalta vaikeista yhteiskunnallisista aiheista tulisi voida puhua. Naisnännien vastustaja voi hyväksyä vihapuheen, ja aasialainen antirasisti voi olla allerginen valtiovallan vastustamiselle. Jos hyväksyt yhden ryhmän vaatimukset, kuten kehokuvien vapaan julkaisun, tulisiko myös hyväksyä paljaan pinnan paheksijoiden vaatimukset? Tällä hetkellä loukkaavuuden dilemma on ratkaistu inklusiivisuus edellä, saa nähdä miten tulevaisuudessa. Oman lusikkansa soppaan tuovat erilaiset toisiaan ristiin ostavat digialustat, joista toisella on liberaali käyttäjäkunta ja ehdot, kun taas toisella perheystävällistä, alastonkuvat kieltävää mainosmyyntiä.

Rajatonta kasvua

Google kasvaa, jos mitään ei tehdä

1900-luvun alun teollisuusjätit Yhdysvalloissa päädyttiin lopulta purkamaan niiden kasvettua liian valtaviksi kokonaisuuksiksi. Teknologia-alan suuryritykset kasvavat entisestään, ellei jotain tehdä tasapuolisen kilpailun mahdollistamiseksi. Google on vaarallista vauhtia paisumassa omanlaisekseen Hollannin Itä-Intian kauppakomppaniaksi, jolla on omat armeijat, rahat, oikeusistuin, ja hallussaan suunnilleen koko Indonesia. Kilpailuoikeudellinen väliintulo alkaa näyttää jo todennäköiseltä.

Kohtaako Internet päästötodellisuutensa?

Internetin hyödyt ovat kiistattomat, ja etätyöskentely sekä painotuotteiden vähennys säästävät rahaa, aikaa ja energiaa. Räjähdysmäisesti kasvavasta verkosta on kuitenkin tullut niin iso järjestelmä, että sen ulkoisvaikutuksetkin alkavat olla massiivisia. Erityisesti verkon hiilidioksidipäästöjen on tällä hetkellä arvioitu muodostavan 3,7 % maailman päästöistä​, ja määrän on arvioitu tuplaantuvan viiden vuoden aikana ja jatkavan eksponentiaalista kasvua. Esimerkiksi bitcoinien louhinta vie tällä hetkellä suunnilleen saman verran sähköä kuin Suomen valtio yhteensä.

Verkonkin päästötodellisuus saatetaan kohdata, kun valtiot joutuvat ihan toden teolla arvioimaan omaa energiajalanjälkeään. Samalla kun valtiot joutuvat miettimään omaa kulutustaan, saattaa markkinoille kohta ilmestyä sivuja, joiden avulla kuluttajat voivat arvioida oman verkonkäyttönsä hiilipäästöjä. Vaikka Internet vähentäisi päästöjä, eivät tolkuton kissavideostriimaus ja tiedonsiirto ole muusta yhteiskunnasta irrallaan, ja verkonkäytönkin päästöjä joudutaan ennen pitkää tarkastelemaan ja kytkemään osaksi päästökauppaa.

Bonus: Paperin lopullinen kuolema?

Nyt kun suurillakin ikäluokilla on ollut korkea aika digitalisoida toimensa ja siirtyä etätöihin, voitaisiinko lopettaa loputkin tarpeettomat fyysiset perinteet? Paperiset asiakirjat vievät tilaa ja aikaa. Osassa yrityksistä työsopimuksen saa sentään allekirjoitettua ja skannattua sähköpostitse, osa vaatii fyysistä paikalleraahautumista ja tunnistautumista. Ja ajatteleeko joku, että allekirjoituksesta on mitään muuta kuin symbolista hyötyä loppupeleissä? Paperista tulee toivottavasti tulevaisuudessa mukava luksustuote, kun enää rakkaimmat romaanit ovat paperisina, mutta toivottavasti kenenkään ei tarvitse kiikuttaa paperihakemuksia kolmena fyysisenä kappaleena loskasateen läpi kafkalaisiin hallintolaatikoihin perjantai-iltapäivään klo 14.15 mennessä.

Valoisaa vuosikymmentä odotellessa

Vaikka ristiriitalähtöinen listamme kuulostaisi huolestuttavalta, on ilmassa lupaus paremmasta. Osa ristiriidoista ei välttämättä ratkea konfliktitta, mutta jos edes osa pelisääntöjen rajanvedoista hoituu suuremmitta kiistoitta, on lopputilanne parempi kuin sääntelemätön alkutilanne. 2000-lukuiseen anarkistinörttien temmellyskenttään ei verkolla ole paluuta, mutta pelisääntöjen selkiytyessä voidaan päästä lähemmäs internetin ihannetta tehokkaampana ja tasa-arvoisempana toimintaympäristönä kuin koskaan.