Autovertailut ja koeajot ovat näpsäkkä journalismin alalaji, jossa toimittaja kirjoittaa testimielessä ajamastaan autosta. Tekstilajia voi kuitenkin lähestyä monesta kulmasta: onko paras autoartikkeli runoteos vai excel-taulukko? Mitä arvosteluja kannattaa lukea, jos haluaa ostaa auton, entä jos ei halua?
Diletantin vertailuun päätyi lopulta mukaan Helsingin Sanomat, Tekniikan Maailma, Ilta-Sanomat, Kuluttaja, Moottori ja AutoBild Suomi. Siinä missä useimpien lehtien arvostelut tuntuivat polkevan samoilla raiteilla, HS ja TM kulkevat selkeästi omia teitään. Tekniikan Maailmassa käsitellään tekniikkaa
Autovertailua etsiessä monelle tulee ensimmäiseksi mieleen Tekniikan Maailma, joka on tehnyt autojuttuja jo kohta 70 vuotta. Tekniikan Maailmassa onkin sekä koeajokertomuksia että autovertailuja.
TM:n koeajoissa autojen ominaisuuksia käsitellään systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti. Auton varusteet, tekniikka, ajettavuus ja mukavuus käydään läpi rutiininomaisesti. Tulokset raportoidaan kattavasti, vaikka ne eivät olisikaan yllättäviä: “Aktiivinen vakionopeudensäädin toimii moitteettomasti, ja sitä on helppo säätää.” (TM 18/2021, Nissan Qasqhai). Tekniikan Maailmassa on paljon kuvia, joissa on pääosassa auto ja sen tekniset yksityiskohdat, kuten istuimet, kojetaulu tai moottoritila. Yleiskuvissakin on yleensä huomiotaherättämätön tausta ja auto on yleensä liikkeellä. Lukiessa Tekniikan Maailmaa syntyy kuva puolueettomasta ja ammattitaitoisesta arvioijasta, joka tuo lukijan eteen faktat ja antaa tämän tehdä lopullisen arvion. Autoista esitellään paljon teknisiä ominaisuuksia ja mittaustuloksia, koeajoissa näille on omistettu kokonainen sivu tai jopa aukeama.
TM:n autovertailuissa on mukana yleensä alle 10 autoa, jotka kaikki esitellään. Vertailuissa esitetään kaikkien autojen pisteytys osa-alueittain ja pisteytyksen perustelut ja tärkeimpiä nostoja autoista tai osa-alueista. Koeajoissakin lukijalle annetaan vertailukohdaksi muiden samanlaisten autojen tuloksia ja viittauksia aiempiin koeajoihin.
Toisaalta, TM:n lukijalta odotetaan autotietämystä, jotta eteen tuodut faktat ja mittaustulokset voi asettaa kontekstiin. Kokemattomammalle autoilijalle 69 desibelin melu matkustamossa 120 kilometrin tuntinopeudella ei vielä kerro, onko auto hiljainen. Vähemmän autoihin tutustunut ei ehkä saa vertailuista ja koeajoista niin paljon irti. Helsingin Sanomat luo positiivista kuvaa autoilustaSuomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat julkaisee koeajonsa nykyään HS Visio -brändin alla olevassa HS Autot -osiossa.
Hesarissa kuvat autoista ovat taidokkaasti sommiteltuja, ja niissä näkyy paljon muutakin kuin itse auto. Taustalla voi olla vaikkapa vanha talo tai kaunis peltomaisema, ajatuksella auton mukaan valikoituna. Hienot kuvat ovat omiaan laittamaan ajatuksen laukkaamaan autokuvitelmilla, luomaan mielikuvan autoilusta miellyttävissä ympäristöissä. HS ei julkaise autovertailuja, joissa useampi automalli laitettaisiin vastakkain, vaan jutut ovat pääasiassa koeajoja. Mikään auto ei varsinaisesti ole silloin huono, vaan kaikki hyviä jollain tavalla. Viikottaisella julkaisutahdilla vuoteen mahtuu ehkä kaksi tai kolme koeajoa samanlaisista autoista. Tuskinpa päivälehden lukijat käyvät hakemassa arkistosta puolen vuoden takaisen katumaasturikoeajon vertailun vuoksi.
Koeajokertomusten kieli on eläväistä: “[koeajoauton] pidempi 110-malli on takaa avara kuin holvikirkko.” (HS, Land Rover Defenderin koeajo, 2.10.2021) Jutut on usein kirjoitettu jutustelevaan minä-muotoon, eikä niillä yritetä antaa puolueetonta kuvaa autosta. Tekniikkaa Hesarissa käsitellään selkeästi vähemmän kuin Tekniikan Maailmassa, myöskään kaikkia auton ominaisuuksia ei aina käydä läpi. Näin jutut pysynevät helpommin lähestyttävinä isommalle lukijakunnalle. Muut lehdetHelsingin Sanomien ja Tekniikan Maailman lisäksi Suomessa julkaistaan autovertailuja muissakin lehdissä. Näistä harmillisesti harva kuitenkaan erottuu toisistaan edukseen tai muutenkaan.
Moottori muistuttaa paljon Tekniikan Maailmaa, mutta tekniikan käsittely jää vähemmälle. Ylipäätään jutut ovat selvästi lyhyempiä. Kuvat ovat laadukkaita, mutta eivät kovin säväyttäviä. Niissä kuitenkin selkeästi koeajetaan autoa ja niitä on paljon. Tekninen syvyys vertailuissa on korvattu laajuudella: lehti lupaa koeajaa kaikki Suomessa myytävät autot. Ilta-Sanomien auto-osiossa on muitakin autojuttuja kuin koeajoja. IS:n kuvat ovat perinteisiä, ne voisivat olla auton myynti-ilmoituksesta. Jutut ovat muita lehtiä lyhyempiä, niiden kieli toteavaa ja sisältö pinnallista: vertailevuutta tai kontekstualisointia ei kohtaa. ”Sisälle noustaan. Autosta on hyvä näkyvyys ulos. Uusi Qashqai täyttää tilojensa puolesta perusperheautoilijan tarpeet moitteettomasti.” (IS, Nissan Qasqhai koeajo, 18.9.2021) Kuluttaja-lehden autovertailussa näkyy lehden kuluttajalähtöinen painotus. Tarkoitus on vertailla mahdollisimman paljon autoja, jotta lukija voi valita niistä parhaan. Vertailu on muihin verrattuna pinnallinen ja suoraviivainen pisteytys. Vertailussa on 55 autoa, joten kovin syvälliseen analyysiin ei olekaan tilaa. Toisaalta, lukijalta ei myöskään vaadita niin paljon, kun hänen ei oleteta tietävän niin paljon autoista. AutoBildissä koeajokertomukset ovat kieleltään yksinkertaisia, harjaantumattoman kirjoittajan kirjoittamia. Vähän kuin yläastelainen olisi tehnyt autolehden. “Ainahan ulkonäköasioista voi kiistellä, mutta ainakin omassa makukategoriassa Enyaq nousee hyvinkin korkealle.” (AutoBild Suomi 13/2021) Kuvat eivät erotu juuri Moottorin tai IS:n kuvista. LopuksiKaikki suomalaiset mediat eivät kuitenkaan julkaise koeajokertomuksia tai autovertailuja lainkaan. Isoin näistä on Yle, joka kuitenkin tuottaa muuta autoiluun liittyvää sisältöä. Vertailut ovat varmaankin liian kaupallista sisältöä Ylelle - niillä on kuitenkin tarkoitus auttaa autoilijaa ostamaan auto.
Missään lehdessä ei onnistuta kyseenalaistamaan autoilua tai käsittelemään ilmastokriisiä mitenkään järkevästi. Tekniikan Maailma ja muut lehdet ohittavat aiheen lähes kokokaan. Hesarissa irvaillaan aiheellisesti lataushybridin kulutuksesta akku tyhjänä, mutta ei osata nähdä autoilun negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. |