|
Helsingin seudulla on Suomen kattavin joukkoliikenne ja kävelyyn ja pyöräilyyn on panostettu viime vuosina. Siitä huolimatta Helsinki on varsin autoilukeskeinen kaupunki. Autokaupunki on ikävää kaupunkia, jossa ei ole kiva elää. Olemme kuitenkin niin tottuneita autoille annettuun tilaan, että on hankala edes kuvitella, millainen autoton ihmisten kaupunki olisi.
Autotien varsi on ikävä ympäristöJokainen ison autoliikenneväylän varressa jalan kulkenut tai bussia odottanut tuntee sen kurjuuden. Haisevat ja meluavat kotterot tuottavat negatiivisia ulkoisvaikutuksia melun ja saasteiden muodossa. Betonimuurien vartioima asfalttiviidakko on paikkana niin hirveä, että sieltä haluaa mahdollisimman nopeasti pois. Sähköautotkin meluavat ja pöllyttävät katupölyä ja rapaa kulkijan naamalle ja sieraimiin.
Autokaupunki on suunniteltu siihen, että autolla kuljetaan kivoista sisätiloista paikasta toiseen eristäytyen ulkoilman meluilta ja saasteilta peltilaatikon sisään. Autosta voi sitten katsoa ulkona vilistävää elotonta betoni-lasi-teräs -erämaata. Reitin varrella ei poiketa suunnittelematta mihinkään. Ihmisille tehdyssä kaupungissa matka voi olla yhtä miellyttävä kuin määränpää: kävellen tai pyörällä kiinnostavaa julkisivua tai vaikka tielle eksynyttä sammakkoa voi pysähtyä katsomaan ilman pysäköinnin vaivaa. Autoilulle on varattu suunnattomasti tilaaViimeistään koronan tyhjentämien ajoratojen myötä jokaiselle on käynyt selväksi, kuinka paljon tilaa autoilulle on varattu kaupungeissa. Autoväylien ympärille pitää varata autoliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takia suunnattomat maa-alueet. Lisäksi koslat pitää säilyttää jossain, joten tarvitaan asfalttierämaita, eli parkkipaikkoja.
Näillä on hintansa niin konkreettisina rakentamiskustannuksina kuin vaihtoehtoiskustannuksina: alueille olisi varmaan muutakin käyttöä, esim. asuntoina, puistoina tai muina ihmisten käytettävänä alueena. Entä jos lapsetkin voisivat leikkiä tiellä tai taloyhtiön kesäjuhlat levittää telttansa kadullekin? 
Sujuva autoilu edellyttää suoran tien ja suunnattoman kokoiset liittymät. Pyöräilijät ja kävelijät voivat kiertää. Liittymien välissä on ns. liikennevihreää, joka on kaikilta kielletty alue. Kuvassa Hakamäentie Ilmalan pohjoispuolella. Pyörätie kulkee vasemmalla olevien ramppien ali.
Autoilukaupunki ei ole yhteensopiva ihmisten kaupungin kanssaSujuva autoilu vaatii 6-kaistaisen tien ja eritasoliittymän, jossa apilanlehdet ovat päällekkäin, sanoo liikennemerkki-insinööri. Yritäpä jalan tai pyörällä ylittää 6-kaistaista tietä!
Kaikkia liikennemuotoja hyödyttävän liikenneinfran rakentaminen on mahdotonta jo ihan geometrisistä syistä. Sujuva autoilu edellyttää suoran tien ilman suojateitä. Kaupungissa ihmisten pitää voida kulkea ja käyskennellä, liikkua sujuvasti jalan ja pyörällä. Tien ylittämisen pitää olla helppoa ja turvallista, ja se pitää tehdä jalankulkijoiden ehdoilla, ei autoilijoiden.
Autot tekevät kaupungista epäviihtyisänMonet muuttavat kauemmas keskustasta ja kaupungista, koska kokevat keskustan ja kaupungin epäviihtyisänä, saasteisena ja meluisana. Väitämme, että epäviihtyisyys johtuu pääasiassa siitä, että kaupungissa on liikaa autoja ja liikennesuunnittelu on tehty autoilijoiden ehdoilla.
Tämä on myös itseään ruokkiva kierre: kauempaa ei voi muuta kuin kulkea autolla kaupunkiin, jolloin kaupungissa on entistä enemmän autoja ja se on entistä epäviihtyisämpi. Autojen vaatima lisätila on myös pois asunnoilta, joista olisi lyhyempi matka kaupunkiin. Autokaupungissa on väljää, mutta turhaanAutokaupungissa on väljää, mutta väljyydellä ei voi tehdä mitään. Se on vain etäisyys, joka pitää voittaa, että pääsee palveluiden äärelle. Väljässä kaupungissa palveluita ei voi olla joka kaupunginosassa, koska niihin ei riitä asiakkaita. Autokaupungissa mikään ei ole vieressä, vaan kaikkialle on aina lähdettävä autolla.
Väljä autokaupunki vaatii aina uusia entistä kaukaisempia asuinalueita, koska vanhoille alueille ei väljyyden vuoksi mahdu. Asuinalueiden yhteyksinä toimivat autoiluväylät, jotka samalla halkovat ne erilleen. Tiivissä kaupungissa palvelut voisivat olla lähellä omassa tai naapurikaupunginosassa, johon voisi kulkea helposti jalan tai pyörällä. Kaupunki olisi riittävän tiivis, että palveluihin riittäisi asiakkaita. Rakennetaan ihmisten kaupunki!Ihmisten kaupungissa suunnittelu on ihmisen kokoista: talot on rakennettu tiiviisti umpikortteleiksi, muttei liian korkeiksi. Kadunvarsi on kiva kävellä ja mielenkiintoinen katsella jalan ja pyörällä. Kaupungissa voi käyskennellä ja kuljeskella ilman, että tarvitsee pelätä jonkun ajavan päällesi.
Vaaditaan siis ihmiskeskeisempää kaupunkisuunnittelua! Rakennetaan ihmisten kaupunki ja puretaan suunnattomat autoiluväylät. |
