Kenties yleisin harhaluulo ylioppilaskokeesta on nykyään vanhentunut uskomus siitä, miten kirjoittaneista noin 5 % saisi laudaturin kussakin aineessa. Tosiasiassa esimerkiksi viime keväänä 2020 pitkästä matematiikasta kirjoitti laudatur-arvosanan noin 6,4 % opiskelijoista, kun taas lyhyestä matematiikasta L siunaantui vain 2,8 %:lle. Kuka vain lukiomatematiikkansa käynyt voi todeta L-arvosanojen osuuden olevan pitkässä matematiikassa yli kaksinkertainen. Sama kuvio myös ulottuu matematiikan lisäksi muihinkin aineisiin, laudaturia heikompiinkiin arvosanoihin ja toistuu vuodesta toiseen.

Syy eroon on Ylioppilaslautakunnan ylioppilaskokeiden pisterajojen määrittämiseen käyttämä Standardoitujen Yhteispisteiden Keskiarvo eli SYK-menetelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2014. Muutos on heikosti tunnettu, luultavimmin sen hienoisen vaikeaselkoisuuden johdosta. Diletantti kävi läpi menetelmän taustaoletukset ja toimintaperiaatteen.

Toimintaperiaate

SYK-menetelmän perustavoite on täsmätä kunkin kokeen arvosanajakauma sen osallistujien keskimääräiseen tasoon: kokeissa, joissa on paljon lahjakkaita kirjoittajia, jaetaan siis enemmän korkeampia arvosanoja. Esimerkiksi vuoden 2020 keväällä pitkän matematiikan kirjoittajien ylioppilastodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo oli 0,7 arvosanaa korkeampi kuin lyhyen matematiikan kirjoittajien. SYK-menetelmän teorian mukaan tällöin pitkässä matematiikassa kilpailu arvosanoista on kovempaa, ja arvosanarajoja pitää korjata heijastamaan tätä.

Oikeasti aineita ei vertailla ylioppilastutkinnon keskiarvon perusteella: tätä ei tietenkään ole vielä edes tiedossa pisterajoja päättäessä! Tämän sijaan vertaillaan ylioppilaskoepisteistä laskettua standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa, josta SYK-menetelmä saa nimensä. Opiskelijat eivät koskaan näe itse näitä SYK-pisteitä, vaan niitä käytetään vain avuksi pisterajoja määrittäessä. Niitä ei myöskään käytetä yksittäisten opiskelijoiden arvosanojen määrittelyyn, vain arvosanarajojen.

Ensimmäiseksi lasketaan jokaiselle opiskelijalle jokaisesta aineesta standardoidut z-pisteet vähentämällä opiskelijan pisteistä ensin kyseisen kokeen keskiarvo ja sitten jakamalla erotus pisteiden keskihajonnalla. Käytännössä z-pisteet kertovat, kuinka hyvin opiskelija on pärjännyt kyseisessä aineessa suhteessa toisiin opiskelijoihin. Jos pistemäärä on keskiarvoa heikompi, on z-pisteytys negatiivinen, ja mitä paremmin on pärjännyt suhteessa toisiin kokeeseen osallistujiin, sitä korkeampia z-pisteet ovat. Jos on pärjännyt paremmin kuin 68% samaan kokeeseen osallistuneista, on z-pistemäärä yksi, jos paremmin kuin 95%, kiipeää se kahteen. Lopuksi opiskelijakohtainen SYK-pistemäärä on opiskelijan z-pisteiden keskiarvo. Näitä SYK-pistemääriä käytetään kokelaiden yleisarvosanoina. 

Viimeksi tarkastellaan näiden SYK-pisteiden jakaumia oppiaineittain. Esimerkiksi keväällä 2020 pitkän matematiikan kirjoittajista 6,4% kuului SYK-pisteiltään parhaimpaan 5% kirjoittajista. SYK-pisteytyksen kärki on siis yliedustettuna pitkän matematiikan kirjoittajissa. Tämä yliedustus korjataan säätämällä laudaturin arvosanaraja siten, että 6,4% kokeeseen osallistujista saavuttaa sen. Sama tarkastelu toistetaan muillekin arvosanoille ja aineille.  Menetelmää kuvaillaan myös Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla.

Yksinkertaistettu visuaalinen esimerkki pisterajojen määräytymisestä pohjautuen kevään 2020 kirjoituksiin. Matematiikkaa kirjoittamattomien joukkoa on pienennetty tilan säästämiseksi.

SYK-menetelmän lisäksi Ylioppilastutkintolautakunta käyttää myös omaa harkintaansa, ja tarkoissa osuuksissa on vaihtelua vuodesta toiseen. Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2020 kevään laudatur-osuudet kirjoitetuimmille aineille. Muiden arvosanojen osuudet noudattelevat pääosin laudatur-arvosanojen asettamaa järjestystä parempien ja heikompien arvosanojen suhteen. Osuudet kaikille aineille löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan tilastosivulta.

Aine	L-arvosanojen osuus
Kemia	10,3 %
Saksa, lyhyt oppimäärä	10,1 %
Biologia	9,2 %
Fysiikka	8,5 %
Filosofia	7,0 %
Matematiikka, pitkä oppimäärä	6,4 %
Psykologia	6,0 %
Maantiede	5,7 %
Terveystieto	5,7 %
Yhteiskuntaoppi	5,4 %
Historia	5,3 %
Evankelis-luterilainen uskonto	5,1 %
Äidinkieli, suomi	4,9 %
Ruotsi, keskipitkä oppimäärä	4,8 %
Englanti, pitkä oppimäärä	4,7 %
Äidinkieli, ruotsi	4,2 %
Matematiikka, lyhyt oppimäärä	2,8 %

Mitä tästä seuraa?

Keskeisin SYK-menetelmän vaikutuksista on sen kyky tasata kuhunkin kokeeseen osallistuvan opiskelijaryhmän vaikutusta arvosanoihin. Ennen SYK-menetelmän käyttöönottoa vuonna 2014 esimerkiksi terveystiedolla oli maine helppona aineena kirjoituksissa: kurssimäärältään lyhyt reaaliaine oli houkutteleva valinta vähemmän reippaille pulpetinkuluttajille. Kun arvosanat jaettiin tarkalleen suhteellisesti siten että 5 % sai laudaturin, 15 % eximian ja lopulta taas 5 % improbaturin, johti terveystiedon epätavallinen opiskelijajakauma siihen, että kokeesta oli suhteessa helpompaa kirjoittaa hyviä arvosanoja.

Kokeeseen osallistujien merkitys arvosanoihin suhteellisesssa arvostelussa on helppo hahmottaa kuvittelemalla koe, johon saapuisi ylimääräisinä osallistujina 5 % osuus opiskelijoita, jotka palauttaisivat tyhjän paperin. Tässä tapauksessa improbatur-arvosanat menisivät kaikki näille opiskelijoille. Kaikki alkuperäiset opiskelijat pääsisivät siis kokeesta läpi, myös ne jotka olisivat saaneet hylätyn arvosanan ilman tätä ylimääräistä osallistujaryhmää. Osallistujaryhmän muutos siis helpotti koetta merkittävästi. 

​Lisäksi menetelmä olettaa, että SYK-pisteet ovat ainakin keskimäärin kelvollinen mittari ennustamaan opiskelijan koemenestystä. Tämä on onneksi suhteellisen suoraviivaista vahvistaa YTL:n tarjoamista tilastoista valitsemalla jokaiselta opiskelijalta satunnaisesti yksi aine, jonka arvosanaa verrataan keskiarvoon ilman sitä ainetta. 

​Tekemällä näin havaitsemme, että muiden aineiden keskiarvo on selkeästi yhteydessä opiskelijan keskimääräiseen menestykseen. Selityksiä tälle voi olla useita: suotuisat lähtökohdat, opiskelumotivaatio tai lahjakkuus. Joka tapauksessa SYK-menetelmä korjaa tämän opiskelijapopulaatioiden vaikutuksen hyvin tehokkaasti. Tämän lisäksi järjestelmällä on joukko muitakin mielenkiintoisia ominaisuuksia.

Kaikki arvosanat ovat yhtä arvokkaita

SYK-menetelmän ansiosta ei ole enää helppoja ja vaikeita aineita, vaan vaikka laudaturin kirjoittaminen jokaisesta aineesta on melko lailla yhtä hankalaa. 

Parempia arvosanoja melkein kaikille

Silmäilemällä arvosanarajataulukkoa huomaa, että useimpien aineiden L-osuus on yli viisi prosenttia. Tämä on jokseenkin epäintuitiivista: voisi odottaa, että noin puolet aineista olisi tuon rajan alla. Myös kokoomatasolla huomaa saman epäsuhdan, 2020 keväällä jaetuista arvosanoista yli kuusi prosenttia oli laudatureja.

Selitys palautuu taas pulpetinkulutusintoon: lahjakkaammat opiskelijat jaksavat keskimäärin suorittaa enemmän aineita, ja osallistuvat myös useampiin kirjoituskertoihin. Tästä seuraa, että he ovat yliedustettuna melkein kaikissa aineissa. Ainoa merkittävä poikkeus on lyhyt matematiikka.

Kevään ja syksyn kirjoitukset ovat yhtä vaikeita

Vastaavasti ennen SYK-menetelmää oli mahdollista, että syksyn ja kevään kirjoituskertojen välille syntyisi vaikeusaroja opiskelijapopulaatioiden takia. Tämä ero korjataan ottamalla SYK-arvosanoja laskiessa huomioon myös edellinen kirjoituskerta: siis kevään kirjoituksissa edellinen syksy ja toisinpäin. Näin ollen esimerkiksi syksyn uusijat eivät laske pisterajoja.

Järjestelmää on vaikea pelata

Vielä ennen vuotta 2014 oli mahdollista kikkailla helpompia arvosanoja, jos tiesi milloin missäkin aineissa pisterajat olisivat keskimäärin alhaisempia. Mutta tämä edellytti järjestelmän ymmärtämistä ja siihen perehtymistä.

SYK-menetelmän esitellyn monipuolisen tasauksen ansiosta tällainen kikkailu on liki mahdotonta, vaikka ymmärtäisikin järjestelmän toiminnan. Ja erityisesti toisin päin: opiskelijalle ei ole haittaa siitä, ettei hän tiedä miten pisterajat määritellään. Tämä on perinteinen hyvän systeemin merkki.

Onnea uusille ylioppilaille!

Vaikka järjestelmän tuntemattomuudesta ei ole haittaa, eipä ole sen tuntemisestakaan! Lisätietoa arvostelusta ja ajantasaiset pisterajat löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta. 

---