​Aluevaalit tulevat, ja kaikki ovat kujalla. Diletantti kokosi vähän listaa aluevaaleihin liittyvistä kysymyksistä. Osa vastauksista on aika helppoja, osa vaikeampia. Kannattaa lukaista ainakin kysymykset läpi. 

1. Milloin aluevaalit ovat?

Aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1.2022. Joulun jälkeisissä alennusmyynneissä voit siis varmaan saada puolueilta kahvikupillisen torilla!

2. Miksei Helsinki äänestä näissä vaaleissa?

Tiesitkö etteivät Helsinki ja Ahvenanmaa äänestä tällä kertaa vaaleissa? Helsinki on muutenkin sote-uudistuksessa vähän omanlaisensa tapaus, koska kaikki muut kunnat kuuluvat johonkin hyvinvointialueeseen. Helsinki hoitaa oman perus- ja erikois-sotensa yksin, ja aluevaltuuston sijaan kaupunginvaltuusto päättää sote-asioista. Selkeyden vuoksi: sosiaalipalveluihin kuuluu laaja joukko esimerkiksi ikääntyneiden, lastensuojelun ja vammaisten palveluja ja päihdepalveluja; terveydenhuolto kattaa perusterveydenhuollon (esim. terveyskeskukset) ja erikoissairaanhoidon (esim. sairaalat); ja pelastustoimi kattaa esimerkiksi paloasemat. Muun muassa perusopetus ja varhaiskasvatus säilyvät kunnilla (näistä tuleekin tärkeimmät osat kuntapoliittista päätöksentekoa). Ahvenanmaa ei myöskään kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen vaan hoitaa sotensa omalla tavallaan (kuten ennen sote-uudistustakin). Helsingissä voi kaikesta huolimatta ennakkoäänestää, jos on jonkin muun kunnan asukas.

3. Mikä on hyvinvointialue?

Alue, joka vastaa sotesta ja pelastustoimesta. Hyvinvointialue on kamala uudissana, joka keksittiin paremman puuttessa. “Sote-maakunta” olisi monessa mielessä samanlainen kuin maakunta muualla kuin Uudellamaalla. Uuttamaata lukuunottamatta hyvinvointialueet näyttävät ja kävelevät kuin maakunnat. Maakuntien välisen suuren kokoeron vuoksi (Keski-Pohjanmaa 68 000 asukasta vs. Uusimaa 1,7 miljoonaa asukasta) Uusimaa pilkotaan viiteen osaan: Länsi-, Keski- ja Itä-uusimaa, Kerava-Vantaan hyvinvointialue ja erilaisena nuorena Helsinki. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja korvataan hyvinvointialueilla. 

4. Mikä on aluevaltuusto?

​Helsingin esimerkki on on oikeastaan aika hyvä. Helsingin kohdalla kaupunginvaltuusto käsittelee aiempaan tapaan isot sote-päätökset valtuustossa. Muilla hyvinvointialueilla sote-päätökset siirtyvät kunnan- ja kaupunginvaltuustoista aluevaltuustoon. Kahvia ja pullaa riittänee näissäkin kokouksissa, ja vääntö on samanlaista kuin kunnanvaltuustossa. Aluevaltuustossa on hyvinvointialueen koosta riippuen 59, 69 tai 79 valtuutettua.

5. Kuulostaa hankalalta. Mikä vanhassa oli vikana?

Seuraa vähän monimutkaisempi vastaus, joten tämän voi hypätä ylikin.

Yksi selkeä syy on kustannuspaine ja palveluiden kysynnän muutos. Suomen terveyskeskuspohjainen sote-järjestelmä oli maailman huippua 1980-luvulla. Samoin nykyinen erikoissairaanhoito on priimaa, ja maa tuottaa melko laadukasta hoitoa melko kustannustehokkaasti. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä Euroopan nopeiten ikääntyviä maita, mikä on nostanut etenkin ikääntyvien pitkäaikaishoidon kustannuksia kotihoidossa ja hoivakodeissa huomattavasti. Osa kunnista on suoraan sanottuna rahapulassa sote-maksujensa kanssa.

​Maakunnista toivotaan ratkaisuja tai “leveämpiä hartioita” rahoitusongelman ratkaisemiseksi. Ainakin hintalapun luulisi tulevan näkyvämmäksi, kun kaikki palvelut ovat saman katon alla - lisäksi voidaan ehkä tunnistaa eniten palveluja käyttävät potilaat ja kohdentaa näille täsmäpalveluita.

Muutoksessa siirretään myös kunnilta perustason hoiva ja hoito sekä sairaanhoitopiireiltä erikoistason hoito saman organisaation alle. Tähän mennessä kustannukset ovat tuntuneet valuvan erikoissairaanhoidon tasolle perustason kurjistuessa: potilaat on lähetetty erikoissairaanhoitoon “jonkun muun maksettaviksi.”  Uudistus antaa paremman kokonaiskuvan kuluista ja poistaa ei-toivotut kannustimet.

6. Mistä aluevaltuustoissa konkreettisesti päätetään? Mikä on “tärkeä sote-päätös”?

Todennäköisesti tiukin taisto tullaan käymään terveysasemien määrästä ja sijainnista. Sote-päätökset ovat aina kompromisseja muutaman muuttujan suhteen: palveluiden ei pitäisi olla liian kaukana, kustannusten pitäisi pysyä kurissa, ja hoidon pitäisi olla mahdollisimman hyvää. Kaikkien alojen erikoislääkäreitä ei kuitenkaan voi laittaa joka terveysasemalle, eikä joka kylään voi saada omaa lääkärin vastaanottoa. 

Sotessa ei voi tehdä hirveän radikaaleja päätöksiä. Sairaaloiden lakkauttamiset eivät poista potilaiden hoidontarvetta. Kehitystä tehdäänkin esimerkiksi miettimällä yhteisiä toimintaohjeistuksia koko maakunnalle.

Esimerkiksi Vihreät on vaaliteemoinaan väläytellyt terveyskeskuslääkärin resursoimista per 1500 asukasta. Todennäköisesti valtuustoissa ei tehdä näin konkreettisia numeroihin sidottuja päätöksiä. Valtuustoissa saatetaan kyllä päättää esimerkiksi koko maakuntaan samanlaisista kriteereistä ikääntyneiden palveluasuntoon pääsemiselle, eli millä kriteereillä ikääntynyt voi päästä hoivakotiin. Samoin saatetaan linjata esim. mielenterveyspalveluiden resurssien kohdentamisesta ehkäisyyn tai nopeampaan hoitoonpääsyyn. 

Aluevaltuustossa voidaan kuitenkin päättää selkeistä linjavedoista. Jos koko hyvinvointialueella päätetään resursoida isosti vaikkapa lastensuojeluun, päihdehuoltoon tai vammaispalveluihin, tai tarjota ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille tai ilmainen suun terveystarkastus kahden vuoden välein, kyllä se alkaa näkyä budjeteissa ja tuloksissakin.

7. Mitä eroa puolueiden välillä on?

​Tällä hetkellä ainakin Keskusta, Vihreät, SDP, RKP ja Kokoomus ovat julkaisseet omat aluevaaliohjelmansa. Vasemmisto ei vielä ole ehtinyt julkaista vaaliohjelmaansa, mutta puhuu aktiivisesti sotevaaleista. Näissä vaaleissa kaikki puolueet tuntuvat kannattavan terveysasemapohjaista järjestelmää, eivätkä ainakaan suoraan halua autioittaa maaseutua. Painotuseroja tietty on: Keskusta haluaa joka kuntaan sosiaali- ja terveysaseman ja Vihreät kannattaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja mielenterveyshoitoon panostamista, Kokoomus haluaa kulukuria ja byrokratian vähentämistä, SDP taas vahvoja ja laadukkaita palveluita tuottavia hyvinvointialueita. Kuten muissakin vaaleissa, suomalaisten puolueiden erot tuntuvat painotus- ja näkemyseroilta enemmän kuin avoimilta ristiriidoilta. Ilkeämielinen voisi sanoa, että Perussuomalaisten sote-osaaminen on puolueista heikoimmalla tasolla, minkä johdosta he ainakin elokuussa koittivat leimata vaaleja epämielenkiintoisiksi ja epäselviksi. Saa nähdä, millainen ohjelma heiltä tulee.

8. Ketä kannattaa äänestää?

Näissä vaaleissa tulee pakostakin olemaan kaupunki-maaseutu-vastakkainasettelua. Kannattaa miettiä oma kanta laajalti hajautettujen kevyiden lähipalveluiden ja korkealaatuisen keskityn terveyspalvelun väliltä. Osa ehdokkaista ajaa myös jotain erikoisteemaa, kuten mielenterveyspalveluita. Ikääntyneemmät ehdokkaat ovat ehkä kiinnostuneempia ikääntyneiden palveluista, nuoremmat nuorten palveluista (eivät toki kaikki). Jos äänestää oman kunnan ehdokasta, saanee oman kunnan asioita ajettua.

Toki nämä ovat listavaalit, kuten kunta- tai eduskuntavaalitkin. Jos äänestät kaupunkipuolueen pikkuehdokasta syrjäkunnassa, ääni todennäköisesti hyödyttää kaupunkilaisehdokkaita enemmän, ja toisinpäin.

9. Kannattaako kansanedustajia äänestää aluevaltuustoon?

Ehkä ei. Nyt ollaan perustamassa uuden tason aluepoliittista päätöksentekoelintä, jonka tehtävien laajuudesta ei ole täyttä käsitystä. Voinee perustellusti sanoa, että osalta kansanedustajaehdokkaista, jotka ovat myös kunnanvaltuustossa, loppuu tunnit vuorokaudesta kesken, jos tähänkin pitäisi pystyä repeämään. Toisaalta osa tehtävistä on pois kunnanvaltuustojen työstä. Silti kuukaudessa on rajallinen määrä iltoja kokoustamiselle, joten kuulostaa vähän työläältä, että sama henkilö toimisi samanaikaisesti kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa sekä eduskunnassa.

10. Meneekö kansanterveys pilalle, ajautuuko Suomi konkurssiin ja autioituvatko syrjäseudut?

Hyvä kysymys. Vain äänestämällä voit vaikuttaa tähän!