|
Aluevaaleista kirjoitettujen analyysien määrä on jäämässä huolestuttavan alhaiseksi, mistä on syytä olla huolissaan. Onko sanomalehtidemokratian tila nyt vaarassa?
“Vaikka pahin ei toteutunut, niin huonohan se on. Vain 47,5 % analysointiin oikeutetuista vaivautui lopulta analysointiuurnille.”, sanoo Pöytyän Sanomien analyysipäällikkö Jaakko Jormanainen. “Vaalien perusperiaatehan on, että yli puolet analysoi. Kyllä vaalien suurin häviäjä on analyysi”, perustelee Uutis-Aviisin vara-analyytikko Anneli Börgelssön. Analysointiaktiivisuus pysyi korkealla erityisesti pienissä kunnissa vaikka analyysit jäivätkin lopulta keskuskuntapainoitteisiksi. Myös Helsingistä on esitetty ahkerasti analyysejä siitä, miten maakunnissa pitäisi toimia. Tällä kertaa kolme suurinta analyysin aihetta ovat menestyneet hyvin, mikä on kuin paluu vuosikymmenien taakse, jolloin mahdollisia analyysejä oli tarjolla vain muutama: lakko, Neuvostoliitto, tai Kekkonen. Nykyään on totuttu, että analyysejä on tarjolla niin paljon, että niistä voi valita haluamansa: arvomme eivät puhutelleet äänestäjiä, äänestäjät eivät innostuneet, huono sää, liian hyvä sää, hallitustaipaleen rankkuus, tehokas oppositiopolitiikka tai vaalivilppi. On myös esitetty, että osa analyyseistä toimii tavallaan toistensa peilikuvina tai vastakappaleina, ja että ne menestyvät yhdessä tai sitten eivät menesty. Tällainen pari voisi olla esimerkiksi hallitustaipaleen rankkuus ja tehokas oppositiopolitiikka. Niiden selitysvoima tuntuu kasvavan yhdessä. Kuitenkin, jos yrittää päätellä analyysien tuloksista pidemmän aikavälin trendejä tai jopa ennustaa tulevien analyysien menestystä, joutuu todennäköisesti pettymään. Vaalien analyysien tulos kertoo ennen kaikkea siitä, millaisia analyysejä suomalaiset valitsivat selittämään aluevaalien tulosta. Niistä on vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, millaisia analyysejä suomalaiset valitsisivat selittämään eduskuntavaalien tulosta. Toisaalta, vaaleilla voi olla yllättävä vaikutus tulevaan hallitustyöskentelyyn. Diletantti haastatteli mielessään useiden analysoijien edustajia, ja tulokset puhuvat karua kieltä: Huonosti menestyneen analyysin tekijät uhkaavat vaatia tulevissa budjettineuvotteluissa enemmän rahaa omille tärkeille asioilleen, kuten heidän tekemiensä analyysien tekoon. Vastaavasti hyvin menestyneen analyysin tekijät sanovat henkseleitä paukutellen voimansa tunnossa vaativansa myönnytyksiä, onnistuihan heidän analyysinsä paremmin. Tulevaisuudessa päästäänkin siis nauttimaan entistä useammin analyyseistä! 
|