Tekniikan akateemisten TEKin valtuustovaali vierähti käyntiin 17. maaliskuuta. Seitsenkymmenpäinen valtuusto on TEKin ylin päättävä elin, jonka kokoonpano vuosille 2020-2023 päätetään näissä vaaleissa. TEKin täys- ja eläkeläisjäsenet voivat äänestää vaaleissa osoitteessa vaalit.tek.fi 30.3. asti.

Sähköisen äänilipun edessä saattaa iskeä tyhjän paperin kammo: moni ei välitä, tiedä tai edes välitä tietää valtuustovaaleista kovin paljoa. Mutta Diletantti tietää välittää! Vaalien maalaama kuvio on itsessään mielenkiintoinen vaikka yksinkertainen, ja näin pienissä vaaleissa yksittäistenkin äänien painoarvo on iso. 

TEK on julkaissut äänestäjien tueksi vaalikoneen ja ystävällisesti luovuttanut ehdokkaiden vastaukset Diletantin analysoitavaksi. Näiden pohjalta pyöräytytetyn data-analyysin avuin tarjoamme tarkkaavaiselle äänestäjälle kurkistuksen valtuustovaaleihin!

Rengas ratkaisee​

Vaalitavan johdosta tärkein valinta vaaleissa on rengas: ääni menee ensin renkaalle, sitten vaaliliitolle ja vasta sitten ehdokkaalle, samalla tavoin kuin eduskuntavaaleissa ääni menee ensisijaisesti vaaliliitolle ja puolueelle. Renkaiden keskinäiset paikkamäärät määräytyvät näiden äänipottien perusteella. Renkaan sisällä paikat jaetaan vaaliliitoittain määritettyjen vertailulukujen mukaan. TEKin jäsenille renkaita on kaksi: Edunvalvontarengas ja Uudistuva TEK. Kautta tämän vertailun käytämme Edunvalvontarenkaalle punaista väriä ja Uudistuvalle TEKille sinistä. 

Vaalirenkaat ovat vaaliliittojen yhdistelmiä, ja jokaisella valtuustoryhmällä on oma vaaliliittonsa: nämä vastaavat käytännössä eduskuntavaalien puolueita. Edunvalvontarenkaassa vaikuttavat iTyö, Keskusta, Kokoomus ja Sosialidemokraatit, kun puolestaan TEKin Nuoret, Vasemmisto, Vihreät ja Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki muodostavat Uudistuva TEK-renkaan

Samanmielistä sakkia

Useasta aiheesta olivat sekä ehdokkaat että renkaat yksimielisiä.  Esimerkiksi väittämän “TEKin tulee tarjota monipuolisesti työelämään liittyviä palveluita, jotka tukevat jäsenten hyvinvointia ja onnistumista omalla urallaan”  kanssa joko aivan tai melkein samaa mieltä olivat liki kaikki vastanneet (93%), eikä renkaiden välilläkään ollut painotuseroja yksimielisyydessä. Kun arvioitiin TEKin roolin tärkeyttä jäsenen tukena ja asiantuntijakumppanina työelämässä, 98% vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon 4 tai 5, ja loput kaksi prosenttia vastausvaihtoehdon 3. Kaikkiaan seitsemän kysymystä vaalikoneen kuudestatoista eivät tuottaneet merkittäviä mielipide-eroja. Onko TEKillä näiden kysymysten suhteen selkeä linja, vai ovatko ehdokkaat vain yksimielisiä hymistelijöitä? Ovatko kysymykset itsessään kehnoja, jos kaikki ovat niistä yksimielisiä?

Poikkeuksena nousi kuitenkin eritoten kaksi kysymystä: TEKin hiilineutraalius ja opiskelijoiden äänioikeus. Näissä ehdokkaat käyttivät koko vastausasteikkoa yhdestä viiteen. Kuitenkin vastaukset painottuivat positiiviselle puolelle kummallakin renkaalla: jos vaalikonevastauksia olisi uskominen, olisi vuoden 2022 TEK hiilineutraali, ja opiskelijoilla oikeus äänestää TEKin vaaleissa. Aiheesta tultaneen käymään keskustelua valtuustossa.

Näissä kysymyksissä myös renkaiden erot tulivat voimakkaimmin esiin: Uudistuva TEK puolsi vastauksissaan voimakkaasti kumpaakin uudistusta, kun taas edunvalvontarengas suhtautui näihin hieman varauksellisemmin. Erot ovat kuitenkin yhä pieniä: Edunvalvontarenkaan ehdokkaat olivat useimmiten väittämien kanssa melkein samaa mieltä, eivätkä täysin samaa mieltä.

Vain kahdessa kysymyksessä vastausten keskiarvo sijoittui asteikon keskivaiheille: TEKin jäsenpohjan laajentaminen ja tekkiläiset luottamushenkilöt eivät herättäneet useimmilla ehdokkailla voimakkaita tunteita suuntaan tai toiseen. Ehkä nämä kysymykset olivat ehdokkaille epäselviä, sillä sitä ne ovat toimittajallekin: Jäsenpohjan laajentaminen on aika avoin käsite, ja luottamushenkilökysymyksenkin voi ymmärtää monella tapaa: pitäisikö työpaikoilla olla erikseen luottamushenkilö TEKistä, vai puhutaanko tässä luottamushenkilöjärjestelmän laajentamisesta yleisesti?

Kysymykset kuitenkin onnistuivat erottelemaan renkaita hyvin: Edunvalvontarengas haluaisi vahvemmin luottamusmiestoimintaa ja Uudistuva TEK jäsenpohjanlaajennusta. Ehkä epäselvän kysymyksen tulkinnassa tulee kertoneeksi enemmän itsestään?

Sukupuolten tasa-arvosta oli vaalikoneessa kaksi kysymystä: abstraktimpi kysymys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä työelämässä ja tarkempi kysymys hoitovastuun tasaamisesta perhevapaajärjestelmän avulla. Näistä jälkimmäinen oli molemmissa renkaissa merkittävästi vähemmän kannatettu.

Tässä voisi nähdä humoristisen ristiriidan siitä, kuinka abstrakti tasa-arvo kelpaa mutta konkretia ei maistu. Kysymyksessä lienee kuitenkin lopulta vain matemaattinen fakta osajoukoista: tasa-arvo tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Abstraktisti tasa-arvoa kannattavista ihmisistä vain osa kannattaa hoitovastuun tasaamista, mutta harvemmin toisinpäin. Lienee vaikea kuvitella henkilöä, joka ei sanoisi kannattavansa sukupuolten tasa-arvoa, mutta haluaisi erityisesti tasata hoitovastuuta. Yleismielipiteet sekä tasa-arvosta abstraktiona että hoitovastuun tasaamisesta ovat positiivisia, joskin taas keskimäärin Uudistuva TEK suhtautui näihin aavistuksen suopeammin.

Rengasidentiteetit​

Käymällä samaan tapaan läpi kaikki kysymykset, joissa renkaiden vastauksissa on eroja, voimme tunnistaa näistä renkaita erottavan poliittisen ulottuvuuden. Sen voi ymmärtää ulottuvuudeksi samalla tavalla kuin eduskuntavaalien poliittisen kartan ulottuvuudet ovat vasemmisto-oikeisto ja konservatiivinen-liberaali. Kyseessä on vaalikonevastausten yhdistelmä, jossa Uudistuvalle TEKille tyypilliset vastaukset siirtävät ehdokasta oikealle akselistolla ja vastaavasti Edunvalvontarenkaan edustajien suosimat vastaukset vasemmalle.

Kuten mainittu, Uudistuva TEK suhtautuu keskimäärin Edunvalvontarengasta hieman positiivisemmin TEKin hiilineutraaliuteen, opiskelijoiden äänioikeuteen ja  perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen kun taas Edunvalvontarengas kaipaa luottamushenkilöiksi TEKin jäseniä. Lisäksi on liuta pienempiä eroja: Uudistuva TEK on keskimäärin avoimempi myös ulkomaalaisten osaajien aktiiviselle houkuttelulle ja laillisille lakoille vaikutuskeinona. Puhumme kuitenkin pienistä eroista: edes suurimmissa kiistakapuloissa ei renkaiden keskimääräinen vastaus eronnut edes yhdellä viisiportaisen asteikon yksiköllä. Mutta yhdistelemällä nämä pienet erot saamme esiin vahvemman trendin: renkaat erottuvat toisistaan selkeämmin kokonaiskuvassa. Parhaallakin erottelulla renkaille jää vielä runsaasti päällekkäisyyttä: Edunvalvontarenkaan uudistusmielisimmät ehdokkaat ovat uudistusmielisempiä kuin suurin osa Uudistuvasta TEKistä.

​Nimeämme renkaita erottelevan ulottuvuuden tässä “Uudistusmielisyydeksi”. 

Jos uudistusmielisyys on yksi tapa erotella ehdokkaita, data-analyysi paljastaa toisen merkittävän eron olevan AY-henkisyys. AY-henkiset ehdokkaat peräänkuuluttavat luottamushenkilöitä TEKistä, hyväksyvät lailliset lakot vaikutuskeinona, vastustavat opiskelijoiden äänioikeutta ja korostavat TEKin roolia jäsentensä edunvalvojana työmarkkinoilla. 

Korostettakoon, että AY-henkisen vastakohta ei tässä liki yksimielisessä poppoossa ole riistokapitalismi, eikä uudistusmielisyyden vastakappale tällä kartalla ole konservatismi, vaan Edunvalvontamielisyys. Puhumme suhteellisista aste-eroista eli siitä ovatko ehdokkaat olleet useammin melkein vai täysin samaa mieltä ulottuvuuksille tyypillisten väitteiden kanssa.

Poliittinen paletti

Edes nämä parhaiten erottelevat ulottuvuudet eivät kykene irrottamaan ryhmiä toisistaan: ehdokkaiden hajonta vaaliliittojen sisällä on järjestään suurempaa kuin niiden välillä. TEKin vaalikonevastaukset maalaavat paletin, jossa mielipiteiden kirjo vaaliliittojen välillä sulautuu jatkuvaiseksi liukuväriksi. Kaikilla vaaliliitoilla on keskenään paljon yhteistä. Mainittakoon erityisesti Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki, joka nimensä mukaisesti tuntuu yhdistävän kaikkia muita vaaliliittoja vastauksillaan.​

TEKin vaaliliittojen jakautuminen kuvatuille akseleille.

Paletista voi kuitenkin erottaa väriläiskiä! Kuten vain järkeenkäypää, Uudistuvan TEKin jäsenistä Vasemmisto, Vihreät ja TEKin nuoret erottuvat selkeästi uudistusmielisemmiksi. Uudistusmielisyyden painotuksissa oli nähtävissä arvoliberaali teema, joka vastaa ainakin mielikuvia tästä triosta. Vastaavasti AY-henkisyys erottaa selkeästi varsinkin Kokoomuksen ja TEKin nuorten ääriäänet, jotka löytyvät talousliberaalimmasta päästä asteikkoa. Nämäkin ehdokkaat hyväksyvät liki poikkeuksetta esimerkiksi lailliset lakot vaikutuskeinona, mutta kenties tietyin varauksin.  

Ehdokkaiden väliltä voi siis lopulta löytää merkittäviäkin eroja. Valittuaan renkaan voikin miettiä, mille suunnalle rengastaan haluaa asettua. Nämä valitut ulottuvuudet kaappavat alle kolmanneksen ehdokkaiden eroista, joten ehdokkaiden vastauksiin kannattaa tutustua myös yksilötasolla.

keskimääräiset kasvot

​Äänestäjälle, joka aikoo tehdä päätöksensä naamakertoimen perusteella tästä data-analyysista ei ole merkittävää hyötyä: mitä väliä on vastauksilla, jos valitsee kuitenkin parhaan pärstän? Tälle äänestäjälle Diletantti tarjoaa renkaiden keskimääräiset kasvokuvat. Yhdistämällä kummankin renkaan noin 200 potrettia ja terävöittämällä niitä saamme esiin liki tunnistettavia keskimääräisiä ehdokkaita, jotka tarkkasilmäisempi lukija voi jopa erottaa toisistaan. Vaikka äänestäisi yksin ulkonäön perusteella, kannattaa muistaa että rengas ratkaisee! Valitse siis ensin mielestäsi komeampi keskiarvopotretti, ja vasta sitten renkaan naamagalleriasta iskevä ilme. Kasvot löydät helpoiten koottuna TEKin vaalikoneesta.

​Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Uudistaja

42 vuotta
34% naisia ja muunsukupuolisia
​89 sanan kuvaus

Huomaa kuvan kirkas otsa ja vieno hymy.

Edunvalvoja

54 vuotta
22% naisia
71 sanan kuvaus

Merkillepantavaa kuva-alan rohkeampi käyttö ja yhteinen hiustyyli.

​Hops äänestämään!

Vain vaalikonevastauksia ja potretteja katsellessa ovat erot kovin vähäisiä. Keskiarvoistusten takaa kurkistaa kuitenkin joukko yksilöllisiä ehdokkaita. Siksi äänestäminen on arvokasta. Valtuusto on äänestäjien yhteistyössä maalaama kuva liikkuvasta mallista. Alati elävä yhteisö jää aina vaille viimeistä silausta, mutta yksikin veto voi olla tärkeä: jokainen äänilippuun vedetty viiva tarkentaa teosta.

​Vaaleissa voi äänestää sähköisesti osoitteessa sahkoinenvaali.fi/TEK/ Diletantin toimitus osallistuu vaaliin sekä äänestäjinä että ehdokkaina. Löydät Diletantin viikottaiset jutut myös Facebookista ja Twitteristä!

Toimittaneet Joonas Kivi, Elsa Mannila, Olli Halminen ja Eetu Ahonen.

Interaktiivinen Palettikikkare

:Haluatko testata omaa sijoittumistasi tässä kuvatulle valtuustovaalien paletille? Voit tehdä näin täyttämällä Diletantin askaroiman interaktiivisen visualisaation tästä arvopaletista. Samalla voit tutustua tarkemmin ehdokkaiden, renkaiden, vaaliliittojen ja vaalipiirien jakautumaan näillä akseleilla.

Olemme täyttäneet palettikikkareeseen valmiiksi vaalikoneen suosituimmat vastaukset. Kaikkein vähiten uudistusmieliset ja AY-henkiset ehdokkaat on siirretty kuvan ulkopuolelta sen reunoille. On myös mahdollista ohjata omat vastaukset -kohdistin kuva-alueen ulkopuolelle.

Kikkareesta löytynyt bugi korjattu 18.3.2020 klo. 13:30. Tämä vaikutti joidenkin ehdokkaiden sijaintiin arvokartalla.