Joulun lähestyessä halusin virittäytyä tunnelmaan loikomalla lukutuolissani kuuman glögikupillisen kanssa. Valikoiman laajuus kuitenkin uhkasi lannistaa minut: kun vaihtoehtoja on kymmeniä, mistä voi ihminen tietää, mitä halajaa? Valintaparadoksi uhkasi murskata glögiunelmani, kunnes tajusin, ettei valintaa ole pakko tehdä: voisin ostaa yhden pakkauksen tai pullollisen kutakin kiinnostavaa glögiä ja löytää miellykkini maistelemalla. Toivottavasti testini voi olla sinullekin iloksi, lukijani!
Loimu 2020 (Lignell & Piispanen)Ainoa glögini Alkon valikoimasta. Väkevyyden myös haistaa ja maistaa: glögissä maistuu enemmän punaviini kuin perinteiset glögimausteet. Maku on virkistävän karvas, koko suun makuelämys. Tämä voitti HS:n raadin alkoholillisten glögien testin, mutta ensimmäisenä glöginä tätä on vaikea ymmärtää. Ehkä glögiyden puutetta osaa arvostaa maisteltuaan useampia glögejä?
Arvosana: Piikikäs rusina, jota pyörittelee suussaan. P.S. Ensimmäisen juoman kohdalla oli helppo innostua mausteisista, lämpimistä juomista. G Luomuglögi PunainenMausteinen, miellyttävä tuoksu, joka matalamman alkoholipitoisuuden johdosta ei pistä nenään laisinkaan niin voimakkaasti. Maku on makea, taatelinen ja mantelinen, tässä on jo hyvää glögin makua.
Arvosana: Makea, pöhöttynyt ja humalainen rusina. Blossa Alkoholfri GlöggPunaviinipohjaisessa alkoholittomassa glögissä voin maistaa metallisen poistetun alkoholin maun, jonka pienellä mentaalijumpalla kuvittelen rustiikkisen kuparipannun ominaismauksi. Tällöin kokemus muuttuu miellyttävämmäksi, ja maku on kokonaisuutena miellyttävän tasapainoinen: mikään mauste ei hallitse. Muihin glögeihin verrattuna tuoksu on mieto. Glögiä juodessani huomaan limakalvojeni alkavan kuivua hienoisesti. Liekö syynä glögi itse vai useamman perättäisen glögilasillisen nauttiminen?
Arvosana: Hento, ujo rusina. HANS VÄLIMÄEN Vuosikertaglögi 2020 MetsäVälimäen Metsä-glögi on raikkaan virkistävänä illan neljäntenä glöginä. Maku on marjaisan hapokas, herukkainen ja puolukkainen. Mielenkiintoisena vivahteena sekä maussa että varsinkin tuoksussa on villasukkamainen teen maku, jota ei voi kuitenkaan pitää huonona.
Arvosana: kuiva rusina P.S. Tämä oli ehkä paras glögi. Marli GlögijuomaVoimakkaan kanelinen ensivaikutelma. Maku on aiempiin verrattuna mieto, mutta rypäleinen, mausteinen ja makea. Tavoittelee glögin platonista ideaalia tavanomaisuudellaan.
Arvosana: Perusrusina |
Hehku Mausteinen Rypälejuoma (Valio)Ehdoton yllättäjä erikoisuudellaan. Hehku-glögissä voi maistaa vaniljan ja liköörisen rommisen karvasmantelin. Tämä on toisaalta tähän iltaan tervettä vaihtelua glögeistä, mutta myös aika villi variaatio perusteista. Arvosana: Violetti Ässä-mix-karkki, joka ei edes ole rusina. JoulutorttuJoulutorttu ei edes ole glögi, miksi se nyt pääsi tähän listalle? Runsas tomusokeri kuivaa suupielet, mutta rakenne on kohdallaan ja maku miellyttävän jouluinen. Arvosana: Luumuhillo Rainbow 1L GlögijuomaMieto, jopa vetinen maku, jossa oikeasti läsnä rusina. Tuo mieleen löysän kiisselin. Selkeästi keskimääräistä makeampi, joskin lähinnä laihuutensa johdosta. Arvosana: Rusinavesi P.S. Parasta tässä glögissä oli, että se maistui vedeltä verrattuna muihin glögeihin. |
Marli 2020 Appelsiini-karpalo-rosmariiniglögiEhkä vielä vähemmän glögi kuin joulutorttu. Väriltään oranssi, maistuu keitetyltä appelsiinilonkerolta, nestemäiseltä Strepsils-pastillilta tai Beroccalta kuumassa vedessä. Maku paranee juoman jäähtyessä, mutta tämä oli liikaa tähän väliin. Juoma hylkää glögeille tyypillisen marja-/rypälemehumaisuuden, mutta säilyttää voimakkaan mausteisuuden.
Arvosana: Appelsiininen auringonpimennys, joka estää rusinoiden kuivumisen. P.S. Mentholin maku tökki tässä kohtia iltaa todennäköisesti pahiten. Marli glögitiivisteHybris on tullut lihaksi tässä glögissä, ja kenties kristallisoitunut sisäelimiini. Makua on enemmän kuin tiivistämättömässä glögijuomassa, mutta toisaalta sen erottaminen on vaikeaa, koska tuntuu, että oma sylkenikin maistuu jo glögiltä. Juominen tuntuu aktiivisesti pahalta. Paineen tunne ulottuu navasta nieluun asti, onko tämä se närästys? Jokin raja on ylitetty.
Nyt juotuani yli litran glögiä menetän uskoni siihen, että tämä olisi edes vahvistava koettelemus. Lasken kyyneleen vasemmasta silmästäni, ja kadun useimpia päätöksiä elämässäni, sillä ne ovat osaltaan johtaneet tähän päätökseeni. Oloni on niin huono, etten halua edes vilkuilla matkapuhelintani, vaan vain tuijottaa kattoa ja toivoa että olo paranee yön aikana. Olen onnistuneesti maistanut kaikkia glögejä, mutta en tiedä haluanko enää koskaan juoda niistä mitään. Lapsi on mennyt glögiveden mukana, olen ottanut todellisen Pyrrhoksen voiton, enkä voi kuin katua yritystäni leikata runsaudenpulan Gordionin solmua. Tunnistan intoni syökseneen itseni vellovaan glögiseen mereen jouluisen Ikaroksen tavoin. Nukun levottomasti, silmänaluseni turpoavat tummiksi kuin rusinat. Peilikaapin heijastuksen lisäksi rusinaisuus ulottuu muihinkin kylpyhuonetoimiin, joita ei voi sivistyneessä julkaisussa mainita. Olen kuin kuningas Lear, glöginhimoni kahdesti sokaisema. Toivon että näyttämölle ilmestyisi jumala koneesta, joka voisi päättää tämän farssin taikomalla suuruudenhulluuteni seuraamukset tyhjiksi. Herään seuraavana aamuna, mutta koettemukseni ei ikäväkseni ole paljastunut painajaiseksi. Yritän ottaa sähköpostitse yhteyttä glögivalmistajiin oireistani, mutta nämä eivät vastaa kyselyihini. Mikä minuun iski? Liittyykö glögeihin jokin synkkä salaisuus, jota valmistajat eivät tohdi paljastaa? Voin tuntea yhä glögien taistelevan sisälläni. Ehkä niiden sekoittaminen olisi virhe, ja mitä vain yksittäistä glögiä olisi voinut juoda enemmänkin? En kuitenkaan rohkene ajatellakaan tämän teorian testaamista. P.S.Marlin tiivisteglögi on mainio perusglögi, ja kahden yön jälkeen glögiöverien oireita ei voinut enää erottaa tavanomaisesta kaamosväsymyksestä. Jo viikkoa myöhemmin join taas glögiä hyvin mielin, joskin varoen. Jos tutkimukseni ei auttaisikaan sinua glögin valinnassa, toivottavasti se voi toimia ainakin varoittavana esimerkkinä kohtuullisuuden merkityksestä pikkujoulukaudella. |